Puutuotteet ovat erinomainen tapa varastoida metsien sitomaa hiiltä pitkäaikaisiksi hiilivarastoiksi. Muun muassa tästä syystä suomalaisen sahateollisuuden tasavertaisen kilpailuaseman turvaamiseksi on tehtävä töitä myös hallitustasolla.

Suomalaista sahatavaraa käytetään pääasiallisesti pitkän kiertoajan tuotteisiin rakennus-, rakennuspuusepän- ja huonekaluteollisuudessa.Sahateollisuus on avainasemassa valmistaessaan pitkäaikaisia hiilivarastoja, sillä asuin- ja toimistorakenteiden rakenteissa, silloissa ja muussa infrarakentamisessametsiin sitoutunut hiili jatkaa kiertoaan jopa satoja vuosia.Tämän lisäksi nimenomaan tukin tuotantoon tähtäävä metsätalous perustuu pitkään kiertoaikaan, mikä edistää metsien monimuotoisuutta.

Myönteisten ilmastovaikutusten ohella puurakentaminen on myös merkittävä tekijä talouden vauhdittamisessa ja työllisyyden ylläpitämisessä. Tämän vuoksi tulevan hallitusohjelman tulisikin suosia puurakentamista.

– Kaikkien puolueiden puheenjohtajat vaativat vaalikeskusteluissa enemmän puurakentamista. Siihen huutoon on nyt hyvä tilaisuus vastata, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori muistuttaa.

Merivuoren mukaan hallitusohjelmaan tulee ottaa myös muita elementtejä, joilla vahvistetaan suomalaisen sahateollisuuden kannattavuus sekä mahdollisuudet tukea ilmastotoimia. Tällaisia toimia ovat muun muassa jatkojalostuksen kehittämisen kannusteet, uusien tieinvestointien vauhdittaminen ja tieverkoston korjausvelan purku.

 

Tasavertaisepi kilpailuasema yritystukia karsimalla ja avoimuudella

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen työryhmä on kevää aikana selvittänyt yritystukien vaikutusta Suomen kilpailukykyyn ja ehdottanyt yritystukien karsimista. Tutkijat totesivat erityisesti päästökauppakompensaation ja energiaverojen palautukset haitallisiksi. Myös itsenäiset sahat näkevät tukien vaikuttavan haitallisesti esimerkiksi tasavertaisiin investointimahdollisuuksiin.

– Itsenäinen sahateollisuus ei näistä tuista hyödy, mutta esimerkiksi suurten metsäteollisuuskonsernien sahateollisuus pystyy tukien turvin investoimaan reippaammin. Yksi osoitus tästä on viime perjantaina julkistettu valtava sahahanke, toteaa Merivuori.

Hän pitää 750 000 kuutiometrin sahahankesuunnitelmaa reippaasti ylimitoitettuna toimialan kannattavuus- ja markkinanäkymiin nähden. Kilpailun pelätään karkaavan käsistä, sillä sadan kilometrin etäisyydellä suunnitteilla olevasta sahasta on jo nyt viisi suurta sahaa kilpailemassa samoista raaka-aineista ja markkinoista.

– Ihmettelemme myös, miten sahateollisuuden tuotoilla pystyy rahoittamaan 200 miljoonan euron suurinvestoinnin? Sahojen kannattavuus on pysynyt heikkona koko 2010 luvun, minkä vuoksi sahateollisuuden investointikyky on ollut heikko, Merivuori kummastelee.

Toimitusjohtaja pelkää, että selluteollisuuden suurvoittojen ja yritystukien turvin pönkitetään metsäyhtiöiden sahateollisuuden kapasiteetin kasvattamista ja vääristetään kilpailua. Sahateollisuuden kannattavuusongelmien taustalla on myös puumarkkinan kehittyminen suuntaan, jossa sekä kuitu- että tukkipuun hankintaa ohjaa selluteollisuuden liiketoimintalogiikka. Eri puutavaralajien hintasuhteet ovat vääristyneet, mikä puolestaan on johtanut saha- ja selluteollisuuden rajuun kannattavuuseroon.

– Sahateollisuuden kapasiteetin kasvattaminen ei ole hetkeen ollut enää kannattavaa, ja ilmastonkin kannalta arvokasta tukkia on ajettu jopa sellukattilaan, Merivuori toteaa.

Sahateollisuuden piilottaminen osaksi sellu- ja paperiteollisuuden puunhankintaa tai biojalostamoliiketoimintaa on omiaan estämään sahateollisuuden terveen kehityksen ja ohjaa pitkään kasvatettua sahatukkia lyhyen kiertoajan tuotteisiin. Sahateollisuus tulisikin Merivuoren mukaan nostaa pörssityrityksissä omaksi tulos- ja raportointiyksikökseen, jonka kannattavuudelle on asetettava samat tavoitteet kuin yritykselle muutenkin.

– Tämä korjaisi puumarkkinan vääristymän, sahateollisuuden kannattavuuden ja loisi edellytykset kehittää saha- ja puutuoteteollisuutta terveeltä pohjalta ja vastuullisesti, Merivuori päättää.

 

Lisätietoja: Kai Merivuori, Sahateollisuus ry, puh 040 532 2868