SERTIFIOINTI ELÄÄ AJASSA
Metsien sertifiointi on vaikuttava työkalu. Sertifiointi asettaa yhdenmukaiset raamit metsien hoidolle, kohtelee kaikkia metsänomistajia ja puun käyttäjiä tasavertaisesti ja on luotettava työkalu sekä toiminnan ohjaamiseen, että tulosten todentamiseen. Lopputuotteessa oleva sertifioinnista kertova merkki varmistaa kuluttajalle, että hänen ostamansa tuotteet ovat peräisin vastuullisista lähteistä.
Sertifiointi mahdollistaa metsänhoidon käytännöistä viestimisen ja metsien hoidon reunaehtojen sisällyttämisen osaksi sahateollisuuden tuotteiden arvoketjuja. Sahateollisuuden tuotannosta kolme neljännestä menee vientiin, 60 eri maahan. Erityisesti vientimarkkinoilla puun alkuperän hallinta ja todentaminen on erittäin tärkeää.
Sertifiointi elää ajassa, niin Suomessakin. Sertifiointia toteuttavia standardeja päivitetään säännöllisesti ja niiden tulee heijastaa uusinta tutkimustietoa ja yhteiskunnallisia tarpeita. Suomen ensimmäinen FSC-standardi hyväksyttiin vuonna 2011 ja uuden standardin päivityskierros on hyvässä vauhdissa. Standardin ensimmäinen luonnos, jonka FSC:n jäsenistöstä koostuva standardityöryhmä on neuvotellut, on julkisesti kommentoitavana heinä-elokuussa 2019 ja uutta standardia odotetaan vuonna 2021. FSC-sertifioitujen metsien osuus Suomessa on tällä hetkellä noin 10 %. FSC:n suosio kasvaa tasaisesti ja metsänomistajat ovat siitä kiinnostuneita.
PEFC Standardin päivitysprosessi alkoi 5.6.2019. Sahateollisuus Ry osallistuu standardia uudistavan työryhmän työskentelyyn yhdessä 65 muun organisaation kanssa. Suomessa PEFC-sertifioinnin kattavuus on laaja (noin 90 % metsäpinta-alasta) ja sitä kautta erittäin merkittävä työkalu muuttuvien metsänhoidon käytäntöjen toimeenpanossa.
Anniina Kostilainen
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö
Kirjoittaja on Sahateollisuus ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhde-päällikkö. Kostilainen on toiminut myös FSC Suomen maajohtajana.
Sertifiointityössä on tärkeää tavoitella standardia, joka asettaa metsien hoidolle riittävän kunnianhimoisen tason ja lisää siten sertifioinnin vaikuttavuutta ja uskottavuutta. Toisaalta sertifioinnin tulee olla käytännönläheistä ja helposti toteutettavaa sekä auditoitavaa. Standardin toteuttajien näkökulmasta on tärkeää, että standardit kehittyessään ovat kuitenkin jossain määrin ennakoitavia.
Sertifioinnilla voidaan parhaimmillaan lisätä metsien käytön hyväksyttävyyttä sekä käytännön vaikuttavuutta. Olennaista on, että standardeissa pystytään yhteensovittamaan tasapainoisesti kestävyyden eri osa-alueet.
