ILMASTONMUUTOS RAVISTELEE SAHATAVARAMARKKINOITA 

Suomessa on saatu nauttia hellesäistä jo toista kesää peräkkäin. Euroopassa helteet ovat olleet tuskaisen tukalia. Ilmastonmuutos kurittaa ihmisiä, mutta monille tuhohyönteisille lämpenevä ilmasto luo suotuisat olosuhteet. Ilmastonmuutoksen myötä riskit myös muille metsätuhoille kasvavat.

Viime vuosina olemmekin nähneet varoittavia esimerkkejä laajoista myrsky-, ja hyönteistuhoista sekä metsäpaloista. Pohjois-Amerikassa Kanadan satojen miljoonien kuutioiden metsätuhot ovat järisyttäneet alueen metsätaloutta. Tuhojen seurauksena Brittiläisen Kolumbian hakkuumahdollisuudet putoavat kymmeniksi vuosiksi merkittävästi.

Keski-Euroopassa myrskytuhojen arvioidaan nousseen kolmessa vuodessa 80 miljoonaan kuutiometriin kesään 2019 mennessä. Myrskytuhot ja poikkeuksellisen kuivuus ovat luoneet suotuisat olosuhteet kirjanpainajille ja muille tuhohyönteisille, jotka ovat iskeneet myrskyn ja kuivuuden heikentämiin puihin. Niistä kirjanpainaja näyttää leviävän edelleen myös terveisiin kuusimetsiin. Esimerkiksi Sloveniassa kirjanpainajan vahingoittaman puun osuus nousi 40 prosenttiin kokonaishakkuista. Kirjanpainajatuhot Saksassa yltävät reilusti yli 10 miljoonaan kuutiometriin. Myrsky- ja hyönteistuhopuun osuus kokonaishakkuista on noussut 60 prosenttiin.

Metsätuhojen myötä markkinoille tulee nopeassa tahdissa erittäin suuria määriä puutavaraa. Tuhon kohdanneet metsät hakataan mahdollisimman nopeasti tuhojen leviämisen estämiseksi ja taloudellisten menetysten minimoimiseksi. Tämä johtaa sahatavaran ylitarjontaan, jonka seurauksena niin sahatavaran kuin tukkipuunkin hinnat laskevat. Sahoille metsätuhot aiheuttavat tapahtuessaan aina pitkäaikaisen ongelman, ensin valtavan ylitarjonnan ja myöhemmin puuntarjonnan pitkäaikaisen vajauksen.

Kanadassa metsätuhot ovat aiheuttaneet pysyvän muutoksen niin metsiin kuin sahateollisuuden toimintaedellytyksiin. Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukykyyn tässä markkinatilanteessa vaikuttaa voimakkaasti Euroopan tilanne, jossa halpa metsätuhoista peräisin oleva raaka-aine myydään maailmalle alihinnoiteltuna sahatavarana.

Suomessa tavoitellaan hakkuumäärien nostamista ja keskustellaan siitä, miten kaikki mahdollinen metsien kasvu saataisiin käyttöön. Kestävää hakkuumäärää arvioitaessa on huomioitu metsien kasvu, mutta onko laskelmissa huomioitu se, että metsätuhot voivat merkittävästi ja nopeasti muuttaa metsistä kestävästi hakattavissa olevaa määrää?

Metsäalan on syytä selvittää pikaisesti se, mitkä ovat aidosti tehokkaimmat keinot metsätuhojen ennaltaehkäisyyn ja muuttaa tarvittaessa metsätalouden toimintatapoja. Kestäviä hakkuumääriä arvioitaessa on otettava huomioon metsätuhoriskit ja niiden monisyiset seuraukset.

Pekka Kopra

Pekka Kopra

Toimitusjohtaja

Kirjoittaja on Westas-konsernin toimitusjohtaja ja Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja.