NUORTEN METSIEN METSÄNHOIDOLLINEN TILA ON PARANTUNUT, MUTTA RÄSTIEN MÄÄRÄ ON MASENTAVA 

Negatiivisten uutisten maailmassa on mukava lukea positiivisia juttuja. Silmiini osui mukavalta kuulostava juttu: nuorten metsien metsänhoidollinen tila on parantanut viimeisimmän valtakunnan metsien inventointitietojen (VMI12) mukaan. Myös uudistamistöistä on huolehdittu ”ihan hyvin”.

Lähes samalle päivälle osui tulevan KEMERA-lain valmistelukokous ja kokouksen taustamuistion teksti oli masentavaa luettavaa: Selvästi optimaalisesta toteutusajankohdastaan myöhässä olevia taimikonhoitoja on noin 0.4 miljoonaa hehtaaria ja ensiharvennuksia noin miljoona hehtaaria. Jos ymmärrän tilastoja oikein, näiden lisäksi nuorten metsien hoidossa on vielä noin 0.3 miljoonaa hehtaaria rästikohteita, jotka asettuvat taimikonhoitojen ja ensiharvennusten välimaastoon ollen näin perin kettumaisia kohteita pistää kuntoon.

On rästihehtaarien määrä sitten 1.4 tai 1.7 miljoonaa hehtaaria, niin joka tapauksessa määrä on hurja: metsätalouden käytössä olevaa metsää Suomessa on n. 20 miljoonaa hehtaaria ja siitä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä on noin 9.7 miljoonaa hehtaaria.

Toisella tapaa nuorten metsien kuntoa voi arvioida tutustumalla VMI:n ”diagnoosiin” nuorten metsien metsänhoidollisesta tilasta: Inventoinnin mukaan pienistä taimikoista hyväkuntoisia on vain puolet. Varttuneista taimikoista ainoastaan kolmasosa on kunnoltaan hyviä. Loput taimikoista asettuvat pääosin tyydyttäviin, osin jopa välttäväkuntoisiin tai vajaatuottoisiin

VMI:n ”sairasdiagnoosiin” voi päätyä muutakin kautta kuin unohtamalla taimikonhoidon, mutta joka tapauksessa yllä mainittu tilasto on melkoisen korutonta luettavaa. Masentavan moni taimikko on lähtenyt puuntuotannollisesti väärälle raiteelle, vaikka hakkuun jälkeen tehtäviin uudistamistöihin on investoitu merkittävästi.

Tutustuminen hakkuiden ja taimikonhoitojen vuosimääriin paljastaa selvän mittakaavaongelman: Uudistushakkuita tehdään vuodessa yli 150.000 hehtaaria (viime vuosina n. 175.000) ja taimikonhoitoja alle 200.000. Näillä määrillä hoitorästit sekä tyydyttävä tai heikko kouluarvosana taimikoissa on väistämätön, sillä eteläsuomalainen taimikko vaatii 2-3 raivauskertaa, ja yksi raivauskerta riittää vain poikkeustapauksessa esimerkiksi Pohjois-Suomessa.

Raivaussahojen tulisi siis soida ihan eri tahtiin kuin nykyisin. Metsänomistajien omia töitä tilastoista puuttuu ja niiden määrää pyritään paraikaa LUKEn toimesta selvittämään, mutta todettuja rästejä ja heikkoa metsänhoidollista tilaa tilastojen siivous ei paranna.

Pitäisikö Sahateollisuuden olla tästä olla huolissaan? Kyllä.

Voisiko Sahateollisuus tehdä jotain asian eteen? Herätetään keskustelua ja jatketaan tästä aiheesta seuraavassa blogissa!

 

Jussi Joensuu

Jussi Joensuu

Toimitusjohtaja

Jussi Joensuu (ProFor Oy) toimii Sahateollisuus ry:n asiantuntijana metsätalouteen liittyvissä kysymyksissä.