FOKUS ENTISTÄ TARKEMMAKSI

Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja, 43-vuotias Tommi Sneck, on valittu Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi seuraavalle kaudelle. Tehtävässä Sneck luotsaa 30-jäsenistä edunvalvontajärjestöä haastavassa toimintaympäristössä. 

Diplomi-insinööri Tommi Sneck aloitti opintonsa alun perin Otaniemen teknillisen korkeakoulun sähköpuolella. Ala ei kuitenkaan tuntunut omalta, ja paksua opinto-opasta uudemman kerran selaillessa silmiin osui puutekniikan koulutus. Heureka. Työskentely sahalla alkoi jo opiskeluaikana.

– Valmistuttuani työskentelin Stora Ensolla niin Ruotsissa, Suomessa kuin Eestissäkin. Nykyiseen tehtävääni siirryin vuonna 2007, Sneck kertoo.

Ennen vuoden vaihteessa alkavaa puheenjohtajapestiään Sneck on toiminut muun muassa Sahateollisuus ry:n hallituksessa ja työvaliokunnassa sekä Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistyksen puheenjohtajana.

Kilpailukyky isoin kysymys

Sneck ottaa viestikapulan vastaan neljä vuotta hallituksen puheenjohtajana toimineelta Pekka Kopralta haastavassa tilanteessa. Heikko kilpailukyky kurittaa sahoja, jonka vuoksi ne ovat kykenemättömiä tekemään esimerkiksi tarvittavia investointeja. Tekniikassa on jääty jälkeen jopa venäläisille kilpailijoille.

– Suomen sahateollisuuden kannattavuus ja kilpailukyky on osoitettu kansainvälisissäkin vertailuissa heikoksi. Tämän voi todeta myös seuraamalla integraattien toimia. Nekin sulkevat sahoja kotimaassa ja sahaavat siellä, missä se on kannattavampaa.

Viime taantuman kaltaisia konkursseja tuskin tullaan näkemään, mutta vaikka edeltävä vuosi korjasikin monen sahan tilannetta, ei toimintojen laajamittaiseen kehittämiseen ja mittaviin investointeihin ole mahdollisuuksia.

– Tällä on myös kansantaloudellista merkitystä. Suurin osa sahojen laitevalmistajista on kotimaisia, ja investointien vaikutus teknologiateollisuuden kysyntään olisi huomattava.

Lyhyellä tähtäimellä muutosta ei ole näkyvissä. Keski-Euroopan metsätuhot ovat tuoneet markkinoille runsaasti halpaa raaka-ainetta, joka vaikuttaa etenkin pohjoismaisen sahatavaran alempien laatujen kysyntään. Muutaman vuoden kuluttua tilanne voi kuitenkin olla jo toinen, kun raaka-aineesta alkaa olla pulaa. 

–Yhtenä skenaariona on, että raaka-aineen ehtyessä paremmassa tuloskunnossa olevat keskieurooppalaiset toimijat kääntävät katseensa tänne, missä puuta riittää, ja rantautuvat Suomeen. Tästä on jo esimerkki Ruotsissa, jossa Kanadalainen Canfor osti ruotsalaisyhtiö Vidan. Kanadan ja Keski-Euroopan kehityksessä on analogiaa: molemmissa havumetsät ovat joutuneet mittavien tuhojen kohteeksi ja hakkuumäärät pienenevät tulevaisuudessa.

Sahojen asialla

Kilpailukyvyn ohella isoja kysymyksiä ovat puumarkkinan toimimattomuus sekä metsäklusterin toimijoiden epätasa-arvoinen kohtelu. Esimerkiksi energiaveronpalautukset antavat integraattiteollisuudelle noin neljän euron edun ostettua puukuutiota kohden sahateollisuuteen nähden.

– Tilannetta täytyisi tältä osin saada tasapuolisemmaksi. On syytä muistaa, että kemiallinen metsäteollisuus tarvitsee jatkossakin – vähintäänkin ympäristöviestinnässään – sahoja, jotka sitovat hiiltä pitkän kiertoajan tuotteisiin.

Puumarkkinaan voisi Sneckin mukaan lähteä hakemaan korjausta esimerkiksi mittauslain uudistamisella. Nykyisellään se ei suosi sahoja eikä palkitse metsänomistajia hyvien tukkien kasvattamisesta. Myös puumarkkinan kilpailutilanne ja valtasuhteet tulisi ottaa tarkasteluun.

 

– Viime vuonna noin kaksi miljoonaa kuutiota tukkia ikään kuin katosi johonkin sahureiden ulottuvilta. Kansantaloudelle ja ympäristölle olisi mielekkäämpää käyttää nämä tukit mekaanisen metsäteollisuuden tuotteisiin kuin tehdä niistä sellua kiinalaisten vessapaperia varten, mies hymähtää.

Tuleva puheenjohtaja muistuttaa, että Sahateollisuus ry on ainoa puhtaasti suomalaisen sahateollisuuden etuja ajava taho. Muissa alan edunvalvontajärjestöissä muut asiat kiilaavat tarvittaessa sahateollisuuden edelle. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset, minkä vuoksi toiminnan fokusta on tarkennettava.

– Joka paikassa ei voi eikä kannata juosta. On valittava ne asiat, jotka vaikuttavat eniten sahojen toimintaan ja keskityttävä niihin. Tehdään asioita jatkossa vähemmän, mutta paremmin.

Sneck haluaa hyödyntää entistä enemmän myös olemassa olevaa verkostoa ja valjastaa jäsenistön yhteisen viestin lähettiläiksi.

– Kukin saha voisi ottaa esimerkiksi paikallispoliitikot ja alueensa kansanedustajat paremmin haltuun. Näin saataisiin viestiämme laajemmin ja paremmin eteenpäin myös siellä, missä jäsenemme ovat luomassa alueellista hyvinvointia.