LAKKO TAKANA – MITEN ETEENPÄIN
Sahateollisuuden tuotanto on kuluvalla viikolla palannut lähes normaalille tasolle yhteensä lähes viiden viikon työseisakkien jälkeen. Noin miljoona sahatavarakuutiometriä jäi tuottamatta ja 700 000 kuutiometriä viemättä. Menetetyn tuotannon arvo on n. 200 miljoonaa euroa ja menetettyjen vientieurojen arvo noin 140 miljoonaa euroa. Lakolla oli lisäksi laajat välilliset vaikutukset. Sahojen ja puunkorjuun rajoituksista kärsivät raskaasti puunkorjuu-ja kuljetusyrittäjät sekä näiden työntekijät. Yhteiskunnalliset ja alueelliset tappiot kasvoivat merkittäviksi.
Kiky-tunneista päästiin eroon, mutta työaika ja tehtaiden käyntiaika pysyvät ennallaan. Lisäksi paikallisen sopimisen edellytykset paranivat jossain määrin mahdollistaen tehtaiden keskeytymättömän käynnin aiempaa alemmilla kustannuksilla. Palkkojen korotus ei neuvotteluissa noussut avainasiaksi. Neuvottelutuloksessa oli vähän villoja sahateollisuudelle tai sen työntekijöille, sillä sahateollisuus käy vain poikkeuksellisesti keskeytymättömästi.
Pitkiksi venyneet neuvottelut osoittavat yleissitovan neuvottelujärjestelmän olevan aikansa elänyt. Neuvottelumenettelyn ongelmien lasku lähetettiin heikoilla taloudellisilla puskureilla varustetuille pienille ja keskisuurille yrityksille sahateollisuuteen, kone ja kuljetusyrittäjille sekä niiden työntekijöille.
Työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset ja niiden työntekijät ovat tällä hetkellä heikommassa asemassa kuin liittoihin kuuluvat yritykset, sillä työlainsäädännössä on lukuisia kohtia, joista ei saa sopia kuin liittoon kuuluvissa yrityksissä. Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa tasapuoliseksi siten, että työpaikkasopiminen olisi mahdollista kaikille yrityksille – työehtosopimuksen linjausten mukaisesti. Myös työntekijöiden tulee olla tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä, kuuluvatko he ammattiliittoon tai eivät. Esimerkiksi liittoon kuulumaton työntekijä pitäisi voida valita luottamusmieheksi. Eduskunta onkin edellyttänyt, että työntekijöiden edustusjärjestelmiä selkiytetään ja varmistetaan näiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet työpaikalla.
Takana oleva lakko on esimerkki siitä, miten nykyinen yleissitova neuvottelujärjestelmä johti tilanteeseen, jossa suuria vahinkoja kärsi liittoihin kuulumattomat yritykset ja työntekijät – ja joilla ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa neuvottelujen kulkuun. Lisäksi lakko heikensi niin yritysten kuin työntekijöiden keskinäistä ilmapiiriä ja kolhaisi suomalaisten sahojen mainetta luotettavana tavarantoimittajana.
Suomalaisten yritysten menestys perustuu osaamiseen, innovatiivisuuteen, joustavuuteen, luottamukseen ja ennen kaikkea yhdessä tekemiseen. Hallitusohjelmassa onkin kirjattu tavoite lisätä paikallista sopimista keskinäiseen luottamukseen perustuen siten, että joustavuus ja turva yhdistetään tasapainoisesti. Tällainen toimintamalli tukisi yritysten sopeutumista ja kehittymistä asiakastarpeiden ja suhdanteiden muuttuessa nykyisen yleissitovan neuvottelujärjestelmän sijaan.
Työmarkkinakulttuuria tulee kehittää siihen suuntaan, että sopimuksin päästäisiin neuvottelemalla – ilman yrityksiä ja niiden työntekijöitä vahingoittavia lakkoja ja työsulkuja.
Kai Merivuori
Toimitusjohtaja
