RANSKA VALMISTAUTUU VUODEN 2024 OLYMPIALAISIIN LISÄÄMÄLLÄ PUURAKENTAMISTA
Ranskan hallitus on laatinut suunnitelman, jonka tavoitteena on kasvattaa puun ja muiden biopohjaisten rakennusmateriaalien osuuden 50 prosenttiin valtion rahoittamassa rakentamisessa. Tavoitteena on, että suunnitelma toimeenpannaan vuonna 2022. Suunnitelma nojaa presidentti Macronin ohjelmaan, jonka mukaan Ranska on hiilineutraali vuonna 2050. Biopohjaisten materiaalien käytön lisääminen tulee ohjaamaan jo Pariisin vuoden 2024 olympialaisten rakennushankkeita. Esimerkiksi yli kahdeksan kerroksiset rakennukset tulisi rakentaa puurunkoisina. Laaja toimenpidekokonaisuus sisältää myös suunnitelman kehittää suurkaupunkien esikaupunkeja aiempaa vihreämmin periaattein, mukaan lukien lähiruuan tuotanto. Pariisissa julkaistiin suunnitelma kaupunkimetsien perustamiseksi arkkitehtuuriltaan arvokkaiden rakennusten ympärille. Ympäristöystävällisillä ratkaisuilla pyritään hidastamaan ilmastonmuutosta ja puurakentamisenkin suosio perustuu puun vahvoihin ympäristöargumentteihin; uusiutuvuuteen, kierrätettävyyteen ja alhaiseen hiilijalanjälkeen.
Ranska on yksi suomalaisen sahateollisuuden tärkeimmistä markkinoista. Maahan vietiin n. 450 000 m3 sahatavaraa vuonna 2019. Viennin arvo oli lähes sata miljoonaa euroa. Suomalaista sahatavaraa käytetään lukuisiin erilaisiin kohteisiin rakentamisessa, esimerkiksi sisäverhoiluihin, oviin, ikkunoihin, ikkunaluukkuihin ja kattorakenteisiin. Puurakentamisen suosion kasvu Ranskassa tarjoaakin uusia mahdollisuuksia myös suomalaiselle sahateollisuudelle.
Virosta johtava puurakentamisen viejä ja suomalaisten sahojen markkina
Myös Virossa puurakentamisen edut on havaittu. Maasta on lyhyessä ajassa tullut johtava puutalojen valmistaja ja viejä. Viennistä 10% (n. 40 milj € ) suuntautuu Suomeen. Virolaisten kilpailukyky perustuu osaamiseen, kustannustehokkaaseen tuotantoon, korkeaan laatuun ja edulliseen logistiseen sijaintiin. Kustannustehokkuus puolestaan nojaa Suomeen verrattuna alhaisiin työvoimakustannuksiin ja työmarkkinan joustavuuteen.
Virolaisista höyläämöistä, jotka toimittavat tuotteitaan myös paikalliselle taloteollisuudelle, on lyhyessä ajassa muodostunut suomalaisille sahoille tärkeä asiakassegmentti. Syy on yksinkertainen. Sahatavaran jalostuksenja rakennusosateollisuuden kannattavuus on Virossa merkittävästi parempi kuin Suomessa. Toimialaa on Virossa kehitetty systemaattisesti hyvällä strategisella yhteistyöllä ja puutuotteiden arvoketjuanalyysin avulla.
Hallitusohjelman puurakentamislinjaukset konkreettisiksi päätöksiksi
Suomessa puurakentamisella on positiivinen maine. Hiilineutraaliin yhteiskuntaan pyrittäessä puurakentamisella on runsaasti myönteisiä vaikutuksia. Moderni, teollinen puurakentaminen tarjoaa hiiltä sitovia ja energiatehokkaita ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Teollinen valmistus takaa ylivoimaisen mittatarkkuuden ja tasalaatuisuuden rakennusosiin. Asukkaiden kokemukset puukerrostaloista ovat positiivisia. Positiivisesta maineesta huolimatta Suomessa puurunko-rakentaminen on trendinomaisesti vähentynyt finanssikriisistä lähtien ja sen mukana myös kotimainen sahatavaran kulutus. Hirsirakentaminen on ilahduttavasti kulkenut vastavirtaan ja hirsitalojen markkina on kasvanut lupaavasti.
Miksi emme ottaisi koko rakentamisen arvoketjussa esimerkkiä puun käytöstä vaikkapa Ruotsista, Virosta, Itävallasta, Norjasta, Iso-Britanniasta tai Ranskasta, missä puun arvo tunnustetaan, puuta voidaan käyttää ja käytetään innovatiivisesti yhdessä muiden rakennusmateriaalien kanssa. Kotimaassa opeteltavaa asiakaslähtöistä osaamista, laatua ja tehokkuutta voitaisiin seuraavassa vaiheessa viedäkin, jos kilpailukykyä löytyy. Ympäristöministeri Mikkosen linjaus puurakenteisten ARA-asuntojen tuen nostamisesta on tervetullut, mutta riittämätön. Hallitusohjelmassa on lukuisia mainintoja puurakentamisen edistämisestä ja kevään kehysriihi olisi sopiva vaihe päättää, millä tavalla konkreettisesti puurakentamista edistetään – vaikkapa Ranskan malliin!
Kai Merivuori
Toimitusjohtaja
