INVESTOINNEILLA LISÄÄ TUOTTAVUUTTA JA KILPAILUKYKYÄ 

Yritysten tuottavuus on kasvanut lukuisissa länsimaissa hitaasti tai ei ollenkaan viime vuosina. Tuottavuus on kehittynyt heikosti myös Suomessa – jopa heikommin kuin kilpailijamaissa. Kehitykseen vaikuttaa mm. talouden rakennemuutos, kun teollisuuden ja ICT-alojen osuus taloudesta on pienentynyt ja palvelusektorin kasvanut. Tämän lisäksi tuottavuuden kehitys useiden toimialojen sisällä on ollut vaatimatonta. Yritysten väliset erot tuottavuudessa ovat suuria. Usein pieni joukko nopeasti kasvavista yrityksistä vastaakin niin uusien työpaikkojen syntymisestä kuin arvonlisän kasvusta. Tuottavuuden paraneminen laajalla rintamalla on kuitenkin oleellista ikääntyvän hyvinvointivaltion turvaamisessa.

Sahateollisuudessa työn tuottavuus on kasvanut, kun automatiikalla ja digitalisoinnilla – pääosin kotimaisilla sovelluksilla – on voitu korvata työvoimaa ja nostaa tuotantoa vanhoillakin linjoilla. Uskonkin, että ikäänsä nähden suomalaisten sahojen tuottavuus on maailman huippuluokkaa. Työ on siirtynyt suurelta osin sahalinjoilta valvomoihin. Tuottavuuden kehitys on kuitenkin ollut hitaampaa, sillä sahojen rahoitustilanne ja -rakenne ei ole mahdollistanut riittäviä korvausinvestointeja itse perustekniikassa. Kone- ja laitekanta vanhenee. Tuottavuuden tärkeimmät tekijät ovat teknologia ja sen käyttö. Mitä paremmin edistynyttä teknologiaa käytetään, sitä nopeammin tuottavuus nousee. Suomessa riittää markkinaa kotimaiselle sahakoneteollisuudelle, jonka teknologista edelläkävijyyttä kotimaiset investoinnit tukisivat.

Riittävien pääomien ohjautuminen sahateollisuuden investointeihin edellyttää nykyistä monipuolisempia pääomamarkkinoita sekä vero- ja yritystukijärjestelmiä, jotka mahdollistaisivat toimialan uudistumisen investointien lisäksi myös yritysjärjestelyjen avulla. Liikepankeilla on nyt suuri vastuu sahateollisuuden tulevaisuudesta ja alueellisesta hyvinvoinnista sahapaikkakunnilla. Sahateollisuuden uhkana voidaankin pitää kehitystä, jossa ainoastaan sahateollisuutta aputoimialana pitävillä yrityksillä on mahdollisuus investoida.

Nykyistä yritystukijärjestelmää kehitettäessä tulee huomioida tukien kilpailuneutraalisuus. Nyt mm. energiapolitiikka ohjaa tuet käytännössä vain kolmelle suurimmalle metsäalan yritykselle. Päästökauppakompensaatiosta ja energiaveroleikkurista tuleekin luopua nopeutetulla aikataululla.

Tuottavuuden keskeinen tekijä on työn laatu. Alan koulutus on saatu uudelleen jaloilleen. Työtä tuleekin jatkaa korkeakoulutason osaajien saamiseksi alalle. Työvoiman liikkuvuutta tulee parantaa, jotta osaava henkilöstö pystyy muuttamaan työn perässä maakuntien keskuksiin, joista nyt etätyön lyötyä läpi löytyy tulevaisuudessa paremmin työmahdollisuuksia myös puolisolle. Lisäksi työmarkkinoiden joustavuutta on edelleen lisättävä työn tuottavuuden parantamiseksi.

Sahateollisuudella on keskeinen asema suomalaisen puun arvoketjussa. Hiiltä sitova sahatavara ja vähähiilinen toimiala tarjoavat lukuisia ratkaisuja siirryttäessä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Sahatavaran kysyntä kasvaa globaalisti pidemmällä tähtäimellä. On tärkeää, että sahateollisuuden toimintaympäristö saatetaan kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Sahateollisuuden menestyminen sataa yhteiskunnan laariin, sillä kaikki tuotantopanokset ovat kotimaisia ja niillä ansaitaan vientieuroja. Alalla kaivataan myös yksituumaisuutta – ja sahateollisuuden nostamista omaksi tulosyksiköksi myös suurimmissa metsäteollisuusyrityksissä.

 

Kai Merivuori

Kai Merivuori

Toimitusjohtaja

Kirjoittaja on Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja ja edunvalvonnan sekä metsäteollisuuden asiantuntija.
Share This