METSÄNOMISTAJILLE LISÄÄ TIETOA LUONNONHOIDON MERKITYKSESTÄ 

Suomalainen metsätalous on eittämättä maailman parasta monilla mittareilla mitattuna. Synnitöntä sekään ei kuitenkaan ole. Maallamme on pitkät perinteet metsien hyödyntämisestä. Kunakin aikana on toimittu sen hetkisen parhaan ymmärryksen varassa. Ymmärrys luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja sen vaatimista toimista on karttunut vähitellen ja sitä mukaa myös metsien käsittely on kehittynyt. Monilla mittareilla mitattuna edistystä on tapahtunut huimasti. Aikanaan PEFC-sertifioinnin asettamat tavoitteet säästöpuiden jättämisestä ovat johtaneet lahopuun määrän lisääntymiseen metsissämme. Myös metsälain turvaamat arvokkaat elinympäristöt ovat erittäin tärkeässä roolissa metsiemme monimuotoisuuden turvaamisessa. Nämä positiiviset kehityskulut osoittavat, että metsäluonnon vaalimiseksi tehdyt toimet ovat oikeasuuntaisia. Ne eivät kuitenkaan yksin ole riittäviä.

Metsätalouden toimijoilla on käsissään valta ja vastuu tehdä ratkaisuja metsäluonnon hyvinvoinnin parantamiseksi. Yleinen tahtotila metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi on vahva. Luonnon monimuotoisuuden merkitys tunnistetaan. Myös metsäluonnon hyvinvointia turvaavat luonnonhoidon keinot kehittyvät. Meillä on erinomainen mahdollisuus vahvistaa metsätalouden ekologista kestävyyttä pitkällä tähtäimellä.

Metsänhoidon käsitteen rinnalle on syntynyt käsite talousmetsien luonnonhoito. Luonnonhoidolla tarkoittaa metsätalouden toimien yhteydessä tehtäviä, luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen tähtääviä toimia. Luonnonhoidon keinot tähtäävät lajeille tärkeiden elinympäristöjen ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Yhtenä esimerkkinä luonnonhoidon vaikuttavimmista keinoista on metsissämme olevan lahopuun määrän lisääminen. Metsien monimuotoisuuden kannalta lahopuu on yksi keskeisimmistä monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Noin neljännes Suomen metsissä elävistä lajeista on riippuvaisia lahoavasta puusta. Lahopuilla elää suuri joukko eri lajeja, mutta erityisen tärkeää se on lahottajasienille, hyönteisille, sammalille ja jäkälille. Myös monet linnut ja nisäkkäät pesivät lahoavien puiden koloissa. Lahopuun vähäinen määrä talousmetsissä on tällä hetkellä merkittävin metsälajien uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä. Luonnonhoidon keinovalikoimaan kuuluu useita erilaisia toimenpiteitä, joilla metsissä jo olevan tai sinne ajan saatossa syntyvän lahopuun määrää voidaan lisätä. Myös monia muita, metsäluonnon monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä tukevia elinympäristöjä voidaan turvata, synnyttää tai parantaa luonnonhoidon keinoilla.

Metsäalan velvollisuus ja suuri mahdollisuus on luonnonhoidon tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen.  Luonnonhoidon keinovalikoimaa pitää kehittää erityisesti vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Luonnonhoidon keinot tulisi saada laajamittaisesti käyttöön osana metsätalouden arkipäivää.  Motivaatio toimintaan syntyy ymmärryksen kautta. Siksi luonnonhoidon merkityksen ymmärtäminen niin metsätalouden toimijoiden kuin metsänomistajienkin keskuudessa on erittäin tärkeää.

Sahateollisuuden oma metsäympäristöohjelma käynnistyi helmikuussa 2020. Yhtenä ohjelman tärkeimpänä elementtinä on ollut Tapio Oy:n kanssa yhteistyönä rakennettu verkkokoulutus, jonka avulla olemme halunneet lisätä ymmärrystä metsien monimuotoisuuden ja luonnonhoidon merkityksestä sekä käytännön toteutuksen keinoista. Koulutuksen on tähän mennessä suorittanut yli 500 henkilöä. Verkkokurssi on saanut erinomaista palautetta sekä sahojen omilta toimihenkilöiltä että koulutettavilta sopimusurakoitsijoilta. Tästä rohkaistuneena olemme päättäneet laajentaa verkkokurssin käyttäjiä. Kesän 2020 aikana avaamme metsäympäristöohjelman kurssimme myös metsänomistajille ja muille teemasta kiinnostuneille.  Olemme vakuuttuneita siitä, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita luonnon monimuotoisuudesta ja haluavat omilla valinnoillaan toimia luonnon hyväksi. Tieto lisää vaikuttavuutta! 

Kuva: Eero J. Laamanen, Vastavalo

Anniina Kostilainen

Anniina Kostilainen

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

Kirjoittaja on Sahateollisuus ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhde-päällikkö. Kostilainen on toiminut myös FSC Suomen maajohtajana.

Share This