Valtion kannattaa investoida kasvavien markkinoiden vientiteollisuuteen

VALTION KANNATTAA INVESTOIDA KASVAVIEN MARKKINOIDEN VIENTITEOLLISUUTEEN

Sahateollisuus tuo maahan kaksi miljardia euroa nettovientituloja vuodessa. Sahateollisuuden tuotteet toimivat pitkäaikaisina hiilivarastoina, ovat kierrätettäviä ja uusiutuvia.  Lähes koko sahateollisuuden tuotanto perustuu kotimaisiin panoksiin. Sahateollisuuden toimintaympäristössä on tapahtunut valtava muutos 1990-luvulta lähtien. Sahatavaran tuotanto perinteisillä vientimarkkinoillamme Euroopassa on kasvanut merkittävästi kysynnän vetämänä. Kilpailu on kiristynyt. Suomalaiselle sahatavaralle on pitänyt etsiä markkinoita perinteisen Euroopan ja Pohjois-Afrikan lisäksi lähinnä Kauko-Idästä.

Sahatavaran globaali markkina kasvaa sekä tuotteiden monipuolisen käytettävyyden että hiilensidonnan ja muiden ilmastohyötyjen ajamana. Markkinan vuotuiseksi kasvuksi arvioidaan pidemmällä tähtäimellä n. kolme prosenttia. Afry Consultingin mukaan sahatavaramarkkina on prosentuaalisesti mitattuna yksi nopeimmin kasvavista metsäteollisuustuotteiden markkinoista ja absoluuttisesti rahalla mitattuna keskipitkällä tähtäimellä nopeimmin kasvava markkina.

Julkisuudessa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua suomalaisen metsäteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta.  Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt sahateollisuus ja etenkin sahateollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn liittyvät seikat.  Suomessa toimii maailman huippuluokkaa oleva sahateknologiaklusteri, mutta globaalissa kilpailussa suomalainen sahateollisuus pärjää heikosti. Kansainvälisen selvityksen mukaan (FEA 2019) mukaan suomalaisten sahojen kilpailukyky on kilpailijamaista heikoin. Miksi näin?

Merkittävimmän kilpailukykyä heikentävät tekijät ovat raaka-aineen korkea hinta ja kilpailijamaita suuremmat logistiikkakustannukset. Jälkimmäinen johtuu etäisestä sijainnista, pitkistä etäisyyksistä ja polttoaineiden korkeista hinnoista. Raaka-aineiden hinta muodostuu markkinoilla niin, että havutukin hinnat ovat selvästi kilpailijamaita korkeammat, kun samoilla kaupoilla ostettavat kuiduttavan teollisuuden raaka-ainehinnat ovat kilpailijamaiden keskitason alapuolella.

Metsätuhot, kilpailutilanne, valuuttakurssit, korona – näistäkin haasteista huolimatta olemme onnistuneet pitämään tuotannon käynnissä ja pyörät pyörimässä. Haluamme, että näin on jatkossakin. Sahateollisuuden asemaa metsäteollisuuden arvoketjussa kannattaisikin vahvistaa. Valtiovallan on viisasta panostaa sellaisiin toimialoihin, joiden tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset. Sahateollisuus on kasvavan markkinan ilmastoratkaisuja tarjoava toimiala – eikö juuri nyt olisi oikea hetki investoida tulevaisuuteen?

Hallituksen odotettavissa oleva päätös alentaa teollisuuden sähkövero EU-minimiin on erinomainen tasapuolista kilpailua edistävä toimenpide, sillä se jakautuu tasaisesti kaikille toimijoille. Sen sijaan sellaisista yritystuista, jota vääristävät kilpailua samalla raaka-aine- ja vientimarkkinalla toimivien yritysten välillä, tulisi luopua välittömästi. 

Vientiteollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn on syytä panostaa. Vientiteollisuuden logistiikan kustannuksia pitää pystyä alentamaan samalla kun siirrytään kohti vähähiilisempää liikennettä.   Keskisuurille ja sitä isommille yrityksille pitäisi ottaa käyttöön investointiohjelma, jolla tuettaisiin sijainnista riippumatta yrityksiä investoimaan vähähiilisyyttä, materiaalitehokkuutta ja tuottavuutta parantaviin kohteisiin. Kestävästi kasvava, vähähiilinen yhteiskunta voi parhaimmillaan olla yrityksille erinomainen toimintaympäristö.

Kuva: Mussalon satama