BIODIVERSITEETTISTRATEGIA KÖYHDYTTÄÄ METSÄBIOTALOUDEN  

 

Euroopan Unioni julkaisi toukokuussa 2020 biodiversiteettistrategian, jonka tarkoituksena on vahvistaa Euroopan selviytymiskykyä pysäyttämällä biodiversiteetin köyhtyminen. Strategian tulisi tukea EU:n aikomusta olla edelläkävijämaailmanlaajuisen biodiversiteettikriisin torjunnassa. 

Biodiversiteettistrategian tarkoitusperät ovat perusteltuja ja kannatettavia. Sen sijaan käytännön toimenpiteet kyseenalaistavat metsiin perustuvan biotalouden ja uhkaavat vastaavasti lukuisten EU:n ulkopuolisten maiden biodiversiteettiä. Metsien osalta strategia keskittyy kolmeen alueeseen: 

  1. Siirretään 10% metsistä metsätalouden ulkopuolelle
  2. Kielletään vanhojen metsien hakkuut
  3. Velvoitetaan suojelemaan 30% EU:n maa- ja metsäalueista (Habitats Directive COM 1992)

Toimenpiteet rajoittavat metsien talouskäyttöä merkittävästi. Biodiversiteettiä ei kuitenkaan voi suojella vain suojelualueilla. Näyttää todennäköiseltä, että EU:n biodiversiteettikriisin torjunta hoidetaan ulkoistamalla kriisi muille. Metsien, kestävän metsätalouden ja puutuotteiden ainutlaatuista merkitystä ratkaisuna ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ei ole strategiassa huomioitu. EU:n metsien rooliksi jätetään hiilen sidonta ja hiilinielut. Metsien biodiversiteetin köyhtyminen ei ehkä pysähdy, mutta metsäbiotalouden köyhtyminen alkaa.

Kai Merivuori

Kai Merivuori

Toimitusjohtaja

Kirjoittaja on Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja ja edunvalvonnan sekä metsäteollisuuden asiantuntija.

EU ulkoistaa sahatavaratuotannon – ja monimuotoisuusriskit

 Saksalaisen Thünen Instituten biodiversiteettistrategian vaikutuksia analysoivassa työpaperissa  (Thünen Working Paper 159) strategiassa ehdotetut toimenpiteet pudottavat EU:n raakapuun (havu- ja lehtipuut) tuotantoa peruskenaarioon verrattuna yli 40 prosentilla vuonna 2050.

Selvityksen mukaan kolme neljäsosaa raakapuun tuotannon putoamisesta korvautuu EU:n ulkopuolisen tuotannon kasvulla lähinnä USA:ssa, Venäjällä, Kanadassa ja Brasiliassa. Jäljelle jäävä neljännes jää tuottamatta ja puutuotteet korvautuvat markkinoilla muilla materiaaleilla. Vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea sahatavaraa ja puupohjaisia levyjä valmistavaan teollisuuteen. Näiden tuotteiden tuotanto jää vuonna 2050  biodiversiteettiskenaariossa kolmanneksen alemmaksi kuin perusskenaariossa. Puutuotteiden vienti EU:sta pienenee ja tuonti kasvaa. Raakapuun tuotannon mukana siirtyvät myös biodiversiteettiriskit maihin, joissa riskitaso on jo nyt EU:ta korkeampi.

Tavoitteita ei ole asetettu maittain. On syytä uskoa, että toimet kohdistuvat sinne, missä metsiä on.

Sahateollisuus tarjoaa ratkaisuja – jos EU edunvalvonta pelaa

Suomalainen sahateollisuus on avainasemassa vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa. Sahat tuovat nettovientituloja yli 1,5 miljardin euron edestä ja ovat kestävän ja monimuotoisen metsätal-ouden takuumiehiä maksaessaan kaksi kolmasosaa metsänomistajien kantorahatuloista. Toimiala on resurssitehokas ja vähäpäästöinen lähes suljettuine materiaalikiertoineen. Sahateollisuuden hiilikä-denjälki, eli sahatavaran myönteinen ilmastovaikutus on suuri. Sahatavara mahdollistaa käyttökoh-teissaan merkittäviä päästövähennyksiä korvatessaan fossiilipohjaisia materiaaleja.

Hyvin tarkoitusperin laadittu EU:n biodiversiteettistrategia uhkaa vaikeuttaa vastuullista metsien monimuotoisuutta ja luonnonhoitoa kehittävän, yhteiskunnalle taloudellista hyötyä tuovan ja ilmastoviisaan sahateollisuuden toimintaa. Metsien talouskäyttö ja biodiversiteetistä huolehtimininen on mahdollista samanaikaisesti. Suomen onkin syytä panostaa EU vaikuttamiseen selvästi nykyistä enemmän metsäklusterin kokonaisvaltaisen edunvalvonnan varmistamiseksi.

 

Lähde: Assessment of possible leakage effects of implementing EU COM proposals for the EU Biodiversity Strategy on forestry and forests in non-EU countries

https://www.thuenen.de/en/info-desk/publications/thuenen-working-paper/

Share This