METSÄT OVAT ARVOKAS OSA KUNNAN OMAISUUTTA 

Kunnat ovat Suomessa merkittävä metsänomistaja, sillä lähes jokainen suomalainen kunta omistaa metsää. Kuntametsien käyttöä koskeva keskustelu on vilkastunut viime vuosina ja yhä useammassa kunnassa pohditaan, mikä olisi paras tapa hyödyntää kuntametsiä. Metsien merkitys onkin kunnalle suuri. Erityisesti kaupunkien lähimetsissä korostuvat metsien virkistysarvot, meluntorjunta ja ilmaa puhdistava vaikutus.

Taajama-alueiden ulkopuolellakin kuntametsät tuottavat monipuolisia luontohyötyä, eli ekosysteemipalveluja. Metsien talouskäytön ohella suomalaiset talousmetsät tuottavat runsaasti sieniä ja marjoja, toimivat retkeily- ja kuntoilupaikkoja ja varastoivat hiiltä.

 

Millaisia tavoitteita kuntametsille tulisi asettaa?

Kunnat asettavat ilmastotavoitteita, joissa kunta tavoittelee hiilineutraalisuutta tiettyyn vuoteen mennessä. Tässä metsillä voi olla merkittävä rooli niin hiilen sidonnan kuin puupohjaisten tuotteiden hyödyntämisen näkökulmasta.  Metsien terveydestä ja kasvusta huolehtiminen vahvistaa metsien hiilivarastoja. Kuntametsien hoidossa voidaan korostaa hiilivarastojen kasvattamista ja metsien ilmastokestävyyttä. Kasvun vahvistaminen oikea-aikaisilla hoitotoimilla, hakkuiden oikea ajoittaminen, metsien sekapuustoisuuden lisääminen ja monimuotoisuuden vahvistaminen luonnonhoidon toimenpiteillä ovat esimerkkejä ilmastoviisaan metsätalouden keinoista.

Moni kunta kamppailee kasvavan palvelutarpeen rahoittamisen kanssa. Talousmetsät tarjoavat kunnille ennakoitavan tulonlähteen. Puukaupasta saatavilla tuloilla kunta voi rahoittaa kunnallisia palveluita. Talousmetsien puunkorjuu ja metsänhoito sekä puun jalostaminen työllistävät ja luovat paikallista toimeentuloa.

Metsien virkistysarvo on valtava ja korostuu etenkin taajamien läheisyydessä. Talousmetsät ovat myös virkistysmetsiä. Metsien virkistyskäyttöä voidaan tukea esimerkiksi maisemaa avaavilla hakkuilla tai jatkuvapeitteisen metsien käsittelyn kohdistamisella virkistysalueiden läheisyyteen.

 

Mikä on oikea hakkuutapa?

Julkinen keskustelu hakkuutapojen valinnan välillä käy kiivaana. Pitäisikö valita jatkuva kasvatus vai avohakkuu? Ilman vastakkainasettelua moderni metsätalous tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia metsien käsittelyyn. Hakkuutapojen monipuolistuminen mahdollistaa sen, että hakkuita voi toteuttaa eri tavoitteita painottaen. Hakkuutapaa valitessa kannattaakin miettiä, mitä tavoitteita kuntametsien hoidossa halutaan painottaa.

Jatkuva kasvatus, eli eri-ikäisrakenteinen metsien kasvatus on hyvä menetelmä esimerkiksi silloin, kun metsä halutaan säilyttää peitteisenä visuaalisista syistä vaikkapa virkistysalueiden läheisyydessä.   Avohakkuut taas on mahdollista toteuttaa luonnonhoitoa painottaen ja maisemaa säästäen. Eri hakkuutapojen väliin mahtuu variaatioita. Vastuullisesti ja harkiten tehdyt metsien käsittelyn valinnat turvaavat kasvukuntoiset ja terveet metsät myös tulevaisuuden kuntalaisille.

Anniina Kostilainen

Anniina Kostilainen

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

Kirjoittaja on Sahateollisuus ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhde-päällikkö. Kostilainen on toiminut myös FSC Suomen maajohtajana.

Share This