LIIKENTEEN VEROTUSRATKAISUT KAATUMASSA TEOLLISUUDEN TAAKAKSI
Toukokuussa ilmestyi liikenteen verotuksen uudistustarpeita arvioineen työryhmän mietintö. Työryhmä esitti roimia korotuksia raskaan liikenteen verotukseen. Tavoitteena uudistuksessa on mm. hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Valitettavasti esitys ei johda haluttuun lopputulokseen.
Liikennepolttoaineiden verotuksen kiristäminen iskisi voimakkaasti logistiikkavaltaiseen vientiteollisuuteen – kuten sahateollisuuteen. Kilpailuilla sahatavaran markkinoilla verojen korotuksia ei ole mahdollista lisätä vientihintoihin. Myös työryhmän ehdotus ulosmitata veronkorotus sahateollisuuden palkoista tai kantohinnoista on täysin epärealistinen – ellei jopa tuulesta temmattu.
Ministeriön esitys päinvastoin rapauttaisi veropohjaa. Sahateollisuus vastaa maamme kuudenneksi tärkeimmästä vientituotteesta. Verojen kiristäminen johtaisi vientimäärien pienenemiseen ja pienentäisi vastaavasti samalla tämänkin teollisuuden alan palkkasummaa, kantorahoja ja muita tuloja – ja samalla verotuloja. Muistettakoon, että vientiteollisuus saa aikaan merkittävän osan maamme verotuloista.
Myös ilmastotavoitteiden kannalta esitys on nurinkurinen. Sahateollisuus tuottaa uusiutuvasta raaka-aineesta tuotteita pääosin rakentamiseen ja puurakentamisessa ja puutuotteissa puuhun sitoutunut hiili tunnetusti varastoituu pitkiksi ajoiksi. Suomalaisen sahatavaran vientiä rasittava vero toimii siis muiden maiden, pääosin fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvan rakennustavarateollisuuden hyväksi.
Arvioiden mukaan työryhmän esitys nostaisi bensiinin litrahintaa noin 10 senttiä ja dieselin noin 37 senttiä litralta. Polttoainekustannusten nostaminen logistiikkavaltaisella alalla ei johda vähäisempiin kuljetuskilometreihin. Jokainen puu on tuotava metsästä sahalle, jokainen sahatavarapaketti on kuljetettava eteenpäin sahan tontilta. Sahateollisuuden kustannuksista merkittävä osuus koostuu juuri raakapuun hankinnasta ja kuljetuksista, sahan prosessissa toimivista trukeista, pyöräkuormaajista sekä tuotekuljetuksista niin kotimaan asiakkaille kuin vientisatamiin. Sahojen kansainvälinen kilpailukyky on merkittävältä osin riippuvaista logistiikkakustannusten kehityksestä. Valtiovarainministeriön työryhmän esitykset nostavat teollisuuden kustannuksia ja rapauttavat etenkin sahateollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.
Polttoaineiden verotuksen kiristäminen ei myöskään edistä sahateollisuuden jo nyt erittäin pienten päästöjen vähentämistä. Liikenteen päästöjen vähentäminen on oleellisen tärkeää Suomen vähähiilisyystavoitteen saavuttamisessa. Myös sahateollisuuden valmistelema vähähiilisyyden tiekartta osoittaa, että sahatavaran tuotannon hiilijalanjäljestä yli 60 % koostuu logistiikan päästöistä. Raskaan kaluston hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä avainroolissa on siirtymä fossiilisista polttoaineista biopohjaisiin polttoaineisiin. Nyt kaavailtu malli ei tue tätä siirtymää vaan keskittyy ainoastaan korottamaan liikenteen kustannuksia.
Jos raskaan kaluston päästöjä todellisuudessa haluttaisiin leikata, valmisteltaisiin hallituksen piirissä malli, joka kannustaisi biopohjaisen dieselin käyttöönottoon. Kevyemmin verotettu ammattibiodiesel on kirjattu hallitusohjelmaan yhtenä keinona biopohjaisuuden edistämiseksi. Tätä tulee viedä tarmolla eteenpäin vielä tällä hallituskaudella. Samanaikaisesti tulee varmistaa tulevaisuuden vähähiilisten logistiikkaratkaisujen kehittäminen sekä raskaan kaluston massojen ja mittojen korottamiseksi aloitetun työn jatkaminen.
Kai Merivuori
Toimitusjohtaja
Kirjoittaja on Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja ja edunvalvonnan sekä metsäteollisuuden asiantuntija.
