KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN ASIALLA
Metsätalouden toimijat törmäävät yhä useammin kysymyksiin toimintansa ekologisesta kestävyydestä. Kaikkien Sahateollisuuden jäsenyritysten toimintaa ohjaa PEFC-sertifiointijärjestelmä, joka on luotu varmistamaan, että kestävän toiminnan ulottuvuudet todella täyttyvät.
Metsäsertifiointi luotiin yli kaksikymmentä vuotta sitten vastaamaan YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa esiin nousseisiin metsien kestävyyttä koskeviin kysymyksiin. Tuolloin tehdyt päätökset olivat tärkeä askel kestävän metsätalouden kehittämiseksi ja loivat pohjan yhteisille metsien sertifiointivaatimuksille. Osin näiden linjausten seurauksena syntyi PEFC, maailman suurin metsäsertifiointijärjestelmä, johon kuuluu jäsenorganisaatioita yli 50 maasta.
Noin 71 prosenttia Suomen PEFC-sertifioiduista metsistä kuuluu alueellisen PEFC-ryhmäsertifioinnin piiriin, jonka tehtävänä on edistää kestävää metsänhoitoa, metsätaloutta sekä metsäsertifioinnin käyttöä. Alueellisia PEFC-ryhmäsertifikaatteja hallinnoi Suomessa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n, Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n alun perin perustama Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry KMY.
– PEFC-sertifioinnin tarkoituksena on ennen kaikkea kertoa kuluttajille puupohjaisen raaka-aineen vastuullisesta alkuperästä sekä edistää metsien hoidon ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, taustoittaa Kestävän Metsätalouden Yhdistys KMY ry:n sertifiointiasiamies Maria Nyström.
Jatkuvaa työtä kestävyyden varmistamiseksi
Metsäsertifiointi näyttäytyy kuluttajille tuotteessa olevana PEFC-merkkinä, mutta sen taustalla on monia toimenpiteitä, joiden vaikutukset yltävät laajalle. Sertifiointi osoittaa sen piiriin kuuluvien yritysten olevan valmiita noudattamaan kestävyyden vaatimuksia toiminnassaan.
– PEFC kattaa koko ketjun aina konttorilta hakkuilla toimivien urakoitsijoiden työntekijöihin saakka, ja toimintaa seurataan vuosittaisissa auditoinneissa. Yleistä tietoisuutta siitä, kuinka paljon yrityksissä tehdään kestävyyden eteen töitä, tulisi mielestäni lisätä, Nyström toteaa.
Metsänomistajien kannalta sertifiointi on vakuus siitä, että metsässä työskentelevät tahot ja tehtävät toimenpiteet täyttävät metsäsertifioinnin vaatimukset, ja että toiminta on kansainvälisestikin hyväksytyllä tasolla.
– Sertifioitujen yritysten kanssa toimiva metsänomistaja voi nukkua yönsä hyvin, vaikkei itse olisikaan perehtynyt metsänhoidollisiin seikkoihin ja kestävyysasioihin, sertifiointiasiamies muistuttaa.
Avointa keskustelua ja uuden oppimista
Vuosittain tehtävä auditointi lähtee liikkeelle sisäisellä tiedonkeruulla, jossa sertifiointiin sitoutuneet tahot raportoivat kriteerikohtaisesti PEFC-vaatimusten toteutumisesta toiminnassaan. Tietoa kerätään muun muassa säästöpuiden määrästä, sosiaalisten velvoitteiden hoitamisesta ja korjuujäljen tarkastuksista.
– Tiedonkeruun jälkeen istutaan alas ja ulkopuolinen auditoija arvioi toimintaa saamansa tiedon pohjalta. kerätyn tiedon pohjalta. Arvioinnissa käytetään yhteenvetoja sekä tietoa, jota on saatu muilta tahoilta, kuten Metsäkeskukselta ja erilaisten lausuntopyyntöjen kautta. Jo tässä vaiheessa voi tulla esiin poikkeamia, jotka johtavat korjaaviin toimenpiteisiin, Nyström kertoo auditoinnin etenemisestä.
Paikan päällä tehtävä auditointi suoritetaan alueellisena otantana vuorovuosin valikoiduissa yrityksissä ja näiden yritysten työmailla.
– Toimintaa tarkastellaan metsäsertifioinnin kriteerien näkökulmasta, ja eri vuosina tarkastelun painotukset voivat olla erilaisia. Haluan korostaa, ettei auditointi ole missään tapauksessa toimijan virheiden etsintää, vaan myös mahdollisuus oppia lisää. Toimijat tekevät paljon työtä näiden asioiden eteen, ja auditointi voi olla se hetki, jolloin on mahdollista ylpeänä esitellä omia hyväksi koettuja käytäntöjä.
Viime vuosien tärkeimmiksi tarkastelukohteiksi Nyström nostaa yrittäjille ja yrityksille kohdistuvien velvollisuuksien hoitamisen, arvokkaiden elinympäristöjen ja vesistökohteiden huomioimisen sekä laadunvalvonnan kehityksen.
– Vuosien varrella eniten parannettavaa on ollut kriteereissä, jotka koskevat vesistöjä sekä yrityksien ja yrittäjien velvollisuuksia. Toisaalta esiin on noussut myös se, että sertifiointi on parantanut merkittävästi työn tekemiseen liittyviä sosiaalisia velvoitteita.
Vesistöjen ja arvokkaiden elinympäristöjen lähistöllä toimittaessa tulisi noudattaa erityistä huolellisuutta. Auditointien yhteydessä pyritäänkin aina löytämään tarkasteluun tällaisia kohteita. Niiden havaitsemisen ja määrittelyn avuksi sekä suunnittelun ja toiminnan tueksi on tarjolla entistä enemmän erilaisia työskentelyä helpottavia aineistoja, sillä erityiskohteiden silmämääräinen havaitseminen voi olla ammattilaisellekin haastavaa.
– Yritykset tekevät laadunvalvonnan nimissä valtavasti myös omavalvontaa, josta ei kerätä sertifioinnissa erikseen tietoa. Jatkossa haluamme tarkastella näitä käytänteitä paremmin ja pyrkiä entistä avoimemmin selvittämään, mitä lukujen ja toiminnan seurannan takana on, Nyström selventää.
Tavoite kirkkaaksi
Kaikki Sahateollisuus ry:n jäsenyritykset kuuluvat alueellisen PEFC–ryhmäsertifioinnin piiriin. Sertifioinnin kriteerit on rakennettu osaksi yritysten päivittäisiä rutiineja ja omavalvontaa, ja ne kattavat yritysten toiminnot kaikkialla Suomessa.
Nyström kehuu yritysten sitoutumista kestävyyden eri tasoihin, mutta toivoo, että keskustelua käytäisiin myös niistä syistä, joiden vuoksi vaatimusten noudattaminen on tärkeää.
– Näen avoimen ja vilkkaan keskustelukulttuurin synnyttämisen sekä hyvien toimintatapojen jakamisen tärkeimpänä tapana parantaa toiminnan kestävyyttä entisestään. Koulutus ja ymmärrys siitä, mihin tämä kaikki tähtää, ovat keskeisessä roolissa.
