SAHATAVARA NOUSI VIIDENNEKSI TÄRKEIMMÄKSI VIENTIARTIKKELIKSI
Sahatavara nousi kuluvan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla Suomen viidenneksi tärkeimmäksi vientiartikkeliksi lähes 50 prosentin kasvulla ohi sellun, vaikka myös sellun vienti kasvoi noin 30 prosenttia verrattuna vuoden 2020 vastaavaan ajankohtaan. Vuoden 2020 lakot ja koronarajoitukset pudottivat sahojen tuotantoa ja vientimääriä, mutta nyt tuotannossa on päästy normaalitasolle.
Dieselpolttoaineet pitivät vientitilaston ykkössijaa kymmenen prosentin laskusta huolimatta ja päällystetyt paperit kakkossijaa, vaikka vienti notkahtikin kaksi prosenttia. Kolmannella sijalla sinnittelivät ajoneuvot kolmen prosentin kasvulla komponenttipulan aiheuttamien ongelmien lomassa. Neljänneksi tärkein vientituoteryhmä oli ruostumattomat teräslevyt, joiden vienti taantui viisi prosenttia. Kulta nousi kymmenenneksi tärkeimmäksi tuotteeksi lähes 70 %:n viennin arvon nousulla. Viennin arvo nousi kokonaisuudessaan neljä prosenttia 15 miljardiin euroon.
Tärkeää perusteollisuutta kotimaisin panoksin
Suomen viennissä kärkisijaa pitävät edelleen pääasiallisesti perusteollisuuden tuotteet. Puupohjaisten tuotteiden osalta tuotantopanokset ovat pääosin kotimaisia, toisin kuin esimerkiksi dieselpolttoaineiden ja ajoneuvojen. Puupohjaiset tuotteet vastaavat viidenneksestä Suomen viennistä ja alan vaikutus kauppataseeseen on erittäin positiivinen. Kauppatase pysyi kuitenkin harmillisesti 1,3 miljardia euroa alijäämäisenä tullin ennakkotietojen mukaan ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana.
Saha- ja höylätavaran tärkeimmäksi vientimarkkinaksi ensimmäisellä kvartaalilla nousi vuosikymmenten jälkeen Iso-Britannia, jonne sahatavaran viennin arvo nousi yli kaksinkertaiseksi verrattuna vuoden 2020 vastaavaan aikaan. Samalla sahatavarasta tuli Suomen suurin vientiartikkeli Iso-Britanniaan. Suomalaisen sahatavaran kysyntää siivitti osaltaan vilkas kysyntä sekä lisäksi Saksan ja Ruotsin viennin siirtyminen Iso-Britanniasta USA:aan.
Toiseksi tärkeimmäksi vientimarkkinaksi kirjattiin Japani viennin arvon noustua viidenneksellä. Sahatavara oli Suomen tärkein vientituote Japaniin. Sitä seurasivat sahatavarasta valmistetut liimapalkit ja nikkelimalmi. Kolmannella sijalla vientitilastossa oli Kiina, minne sahatavaran viennin arvo putosi runsaalla kymmenyksellä. Sahatavara oli neljänneksi tärkein vientituote Kiinaan sellun, paperi- ja sellukoneiden sekä nikkelimalmin jälkeen. Sahatavaran viennin arvo Egyptiin putosi viisi prosenttia. Tästä huolimatta Egypti saavutti neljännen sijan vientitilastossa. Sahatavaran kotimaan markkina on vetänyt hyvin, vaikkakin sahatavaraa käytetään kotimaassa vain puolet finanssikriisiä edeltäneestä tasosta. Tuotannosta viedään runsaat 70 prosenttia.
Maamme on edelleen vahvasti vientiteollisuudesta riippuvainen. Kaukana markkinoista sijaitsevan pitkien etäisyyksien maassa kustannustehokkaasta logistiikasta on huolehdittava esimerkiksi verottoman biodieselin käyttöönotolla.
Hiiltä sitova sahatavara on kasvattanut suosiotaan uusiutuvana, hiiltä sitovana, kierrätettävänä ja monipuolisena rakennusmateriaalina. Sahatavaraan sitoutuu 20 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin sen vähäpäästöisen tuotannon päästöt ovat.
Kai Merivuori
Sahateollisuus ry
kai.merivuori@sahateollisuus.com
P. 040 532 2868
