Lausunto sähköistämistuesta

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI ENERGIAINTENSIIVISTEN YRITYSTEN SÄHKÖISTÄMISTUESTA

Asia: Lausuntopyyntö VN/506/2021 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuesta.

Sahateollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä.

Taustaa: EU:n päästökauppajärjestelmä aiheuttaa välillisiä kustannuksia, kun päästökaupan kustannus siirtyy kulutetun sähkön hintaan. Tämä kustannus on erityisen merkittävä paljon sähköä käyttävillä, vienti-intensiivisillä teollisuuden aloilla ja on mahdollista, että näillä toimialoilla kustannukset aiheuttavat hiilivuotoa. Hiilivuodolla tarkoitetaan globaalien ilmastopäästöjen lisääntymistä, kun tuotantoa siirtyy maihin, missä vastaavia kustannuksia aiheuttavaa ilmastopäästöjen sääntelyä ei ole. 

Pääministeri Marinin hallitus on sopinut energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuen käyttöönotosta. Lakiesityksen tavoitteena on korvata päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia määritellyillä toimialoilla. Toisena tavoitteena on ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Suomessa on vuosina 2016-2020 ollut käytössä päästökaupan kompensaatiotukijärjestelmä. Sen mukaista tukea voi hakea ja myöntää viimeisen kerran vuonna 2021. Marinin sähköistämistukea valmistellaan vuosille 2021-2025. Tuki maksetaan tukivuotta seuraavana vuonna.

Taulukko 1. Päästökaupan kompensaatiotuki ja esitetty sähköistämistuki vuosittain

Taulukko 2. Päästökaupan kompensaatiotuen jakautuminen toimialoittain v 2020.

Hallitus on linjannut, että välillisistä kustannuksista korvataan tuen saajille vuosittain 25 prosenttia. Vuotuinen tukikustannus ei kuitenkaan saa ylittää 150 miljoonaa euroa.

Lausunto Sahateollisuus ry tukee hallituksen esityksen tavoitetta ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoa hiilineutraaliksi. Sen sijaan hallituksen esityksessä ensin mainittu tavoite korvata päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia määritellyillä toimialoilla on ongelmallinen.   

Hallituksen esityksessä on tehty muutoksia tuen saajien luokitteluun. Metsäteollisuuden alatoimialoista energiaintensiivisten mekaanisen massan ja paperin tuottajien tukeminen saattaa olla heikon kannattavuuden perusteella perusteltua. Hiilivuodon riski on todellinen. On kuitenkin syytä huomioida, että suuri osa näiden toimialojen tuotteista on elinkaarensa päässä, eikä esitetty tuki muuta tilannetta, ainoastaan hidastaa toimialan uudistumista.

Hallituksen esityksen mukaan kemiallisen massan ja viilun valmistus on hyväksytty sähköistämistukikelpoiseksi toimialaksi. Tämä siitä huolimatta, että kemiallisen massan valmistajat ovat itse sähköenergian tuottajia ja myyjiä ja näin jopa hyötyvät korkean päästöoikeuden hinnasta. Lisäksi tukea maksettaisiin jopa itse tuotetun sähkön käytölle. Merkkejä kemiallisen massateollisuuden hiilivuodosta ei myöskään ole näkyvissä, pikemminkin päinvastoin.

Metsäteollisuuden eri toimialojen erilainen kohtelu tukipolitiikassa aiheuttaa epäsuorasti kilpailuvääristymän. Paperin- ja massan tuottajayritykset ovat pääosin myös sahatavaran tuottajia ja toimivat samoilla raaka-aine- ja tuotemarkkinoilla kuin ei-integroitunut sahateollisuus. Vain integroituneille yrityksille maksetut tuet vääristävät kilpailua ja tuovat integraateille kilpailuetua esim. puun hankinnassa ja vahvistavat näiden hintakilpailukykyä myös sahatavaramarkkinalla. Sahateollisuutta uhkaa kuitenkin samanlainen hiilivuoto kuin massa- ja paperiteollisuuttakin, sillä Suomen osuus globaalista havusahatavarakaupasta on vain kolme prosenttia. Sahateollisuuden tulisikin kuulua hiilivuotosektorin ja sähköistämistuen piiriin.

Vaihtoehtoisesti hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi toimialojen vähähiilitiekarttojen toimeenpanoa tulisi tukea myös niiden toimialojen osalta, jotka eivät kuulu sähköistämistuen piiriin. Sahateollisuus esittää, että hallitus ottaa käyttöön uuden vähähiilisyysinvestointeja vauhdittavan tuki-instrumentin ja varaa siihen lisämäärärahan.

Sahateollisuuden markkinanäkymät ovat vähähiilisenä ja ilmastoystävällisenä toimialana suotuisat. Sahojen kilpailukykyä ei pitäisi heikentää kotikutoisilla tukimekanismeilla metsäteollisuuden sisällä.

Hallituksen esityksessä korostetaan, että tukien suuruutta vuosittain on vaikea ennustaa. Esityksessä on kuitenkin tuotu esiin AFRY Consultingin arvio merkittävästi korkeammista tukikustannuksista nykyisellä päästöoikeuden hinnalla. Hallituksen tukiarvio saattaa olla valtion talousvaikutusten kannalta aivan liian pieni.

TEM:n johtama toimialojen hiilitiekarttatyö antaa arvokasta tietoa siitä, miten toimialat aikovat kehittää toimintaansa ja vähentää päästöjään Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän takia olisikin perusteltua, että sähköistämistuki tulisi kokonaisuudessaan suunnata toimintaa kehittäviin ja päästöjä pienentäviin investointeihin esimerkiksi jo laadittujen hiilitiekarttojen mukaisesti. Esitetty 150 miljoonan euron tukikatto on perusteltu, koska vain puolet tuesta ohjataan edellä mainittuihin investointeihin, eikä tähänkään ole esitetty seurantajärjestelmää. Tukikattoa voitaisiin vaikka nostaa, mikäli varmistetaan, että tuki on yrityksille aidosti hiilivuodon kannalta tarpeellinen ja edistää vähähiilisyyshankkeita.

Päästökauppakompensaatiota ja nyt sähköistämistukea on perusteltu sillä, että järjestelmät ovat käytössä kilpailijamaissa EU:ssa. Tukijärjestelmää ei kuitenkaan ole otettu käyttöön Ruotsissa – mikä lienee toimintaympäristönä lähinnä Suomea. Tästä huolimatta Ruotsi on edennyt päästöjen vähentämisessä ja uusiutuvan energian käyttöönotossa merkittävästi Suomea nopeammin.

Yhteenveto Hallituksen esitys sähköistämistueksi on varsin kunnianhimoton päästökauppakompensaation jatke, joka hidastaa fossiilisista polttoaineista luopumista ja pidentää siirtymäaikaa hiilettömään yhteiskuntaan ja aiheuttaa metsäsektorilla kilpailuvääristymän elinkaarensa lopussa olevien tuotteiden eduksi. Lisäksi tuen suuruuteen liittyy merkittäviä riskejä. Näitä ongelmia voitaisiin pienentää esimerkiksi edellyttämälle tukien ohjaamista 100 prosenttisesti tavoitteellisesti päästöjä vähentäviin investointeihin. Lisäksi tukien aiheuttama kilpailuvääristymä tulisi oikaista sisällyttämällä sahateollisuus tuen piiriin kuuluvin toimialoihin.

Helsingissä 11.5.2021
Kai Merivuori
Toimitusjohtaja
Sahateollisuus ry
Puh. 040 532 2868