SAHATEOLLISUUS ESITTÄÄ VIENTIÄ VAHVISTAVIA JA VÄHÄHIILISYYTEEN KANNUSTAVIA RATKAISUJA
Sahateollisuus ja puurakentaminen ovat avainasemassa vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hallitus ei kuitenkaan ole toistaiseksi tukenut riittävästi sahateollisuuden ilmastotavoitteita, vaan on päinvastoin tuomassa uusia kustannusrasituksia toimialalle. Hallitusohjelmaan kirjattu ammattibiodieselin käyttöönotto on nyt vihdoinkin toteutettava konkreettisesti. Lisäksi hallituksen kaavailemaa sähköistämistukea ei saa kohdistaa vain suuryrityksille, vaan myös erikokoista yritystoimintaa käsittävä sahateollisuus on luettava kokonaisuudessaan sähköistämistuen piiriin.
Teollisuuden logistiikkakustannusten hillitseminen ja logistiikan päästöjen leikkaaminen
Sahateollisuus on motivoitunut hiilidioksidipäästöjensä leikkaamiseen. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi kaavailtu polttoaineverotuksen kiristäminen ei raskaasta logistiikasta riippuvaisessa sahateollisuudessa kuitenkaan johda toivottuihin ilmastovaikutuksiin. Puu ja valmiit tuotteet on jotenkin kuljetettava, joten polttoaineverotuksen nostamisen ainoa seuraus on alan kustannustason nousu. Sahateollisuuden laatiman vähähiilisyyden tiekartan mukaan tehokkain keino logistiikan päästöjen vähentämiseksi on siirtyminen fossiilisista polttoaineista biopohjaisiin. Tätä siirtymää tulee tukea kevyemmin verotetun, kustannustehokkaan ammattibiodieselin käyttöönotolla. Sahateollisuus ei tue kansallisen liikenteen päästökauppajärjestelmän käyttöönottoa
Sahateollisuuden vähähiilisyyden investointien vauhdittaminen
Energiaintensiivisille päästökaupan piirissä toimiville yrityksille maksettua päästökaupan kompensaatiotukea ollaan korvaamassa sähköistämistuella. Tuki jatkaa metsäsektorilla epäsuoraa kilpailuvääristymää, koska tukea maksettaisiin vanhaan tapaan vain hiilivuotosektorille (energiaintensiiviset, suuret paperi-, massa- ja viiluteollisuusyritykset), johon sahateollisuus ei kuulu, vaikka riski hiilivuodosta on suuri.
Sahateollisuus esittää, että käyttöön otetaan uusi vähähiilisyysinvestointeja vauhdittava tuki-instrumentti ja varataan siihen lisämääräraha. Tuki kattaisi myös päästökauppa- ja hiilivuotosektorin ulkopuolisen teollisuuden sekä pk-sektorin (ml. koko sahateollisuus). Tuki-instrumentin suunnittelussa voidaan hyödyntää TEM:n ohjauksella laadittuja toimialojen vähähiilitiekarttoja. Metsäsektorin sisällä vallitseva tuista johtuva kilpailuvääristymä on oikaistava.
Harkintaa hiilikompensaatioon
Maankäyttösektorin ilmastotoimien rahoittamiseksi on esitetty hiilikompensaatiomarkkinoiden käynnistämistä. Hiilikompensaatiomarkkinat tarjoavat houkuttelevia rahoitusmahdollisuuksia maanomistajille, mutta niihin liittyy myös merkittäviä epävarmuuksia. Kansallinen arvio ekologisen kompensaation reunaehdoista, kompensaation kokonaistaloudellinen analyysi sekä käytännön testaus ovat vielä kesken. Hallituksen ei tule ottaa käyttöön malleja, jotka rapauttavat biotalouden tuotteiden arvoketjuja, kansallista ekologista kilpailukykyä ja puurakentamisen edellytyksiä.
Metsiin sitoutunut hiili jatkaa kiertoaan sahatavarassa parhaimmillaan satoja vuosia. Puurakentaminen perustuu sahateollisuuden tuotteisiin. Lisäksi sahatavaran valmistamisessa syntyy sivutuotteina uusiutuvia puupohjaisia kiinteitä polttoaineita. Toimiala on vähäpäästöinen ja sen tuotteet ovat hiilitaseeltaan negatiivisia. Sahateollisuuden hiilikädenjälki on suuri ja sitä kautta ilmastopotentiaali on merkittävä.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kai Merivuori 040 5322 868