KOHTI VÄHÄHIILISTÄ TULEVAISUUTTA: NYT ON PUUN AIKA
Yhteenveto:
Rakennusala ja rakennettu ympäristö aiheuttavat maailmanlaajuisesti noin 40 % energiaan liittyvistä CO2-päästöistä.[i]Merkittävä osa päästöistä aiheutuu raaka-aineiden talteenotosta ja jalostuksesta sekä energiaintensiivisten rakennustuotteiden valmistuksesta.
Hiilidioksidineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää rakennusalan nopeaa muuttamista vähähiilisemmäksi samalla kun vastataan kasvavan kaupunkiväestön tarpeisiin, uudisrakentamisen kasvavaan kysyntään ja nykyisen rakennuskannan kiireelliseen peruskorjaustarpeeseen.
Puu on ainoa kestävän kehityksen mukainen rakennusmateriaali, jota kasvaa kaikkialla maailmassa ja jonka avulla rakennettua ympäristöä voidaan muokata merkittävästi vähähiilisemmäksi nykyisten liiketoimintamallien ja käytössä olevien teknologioiden pohjalta. Se toimii maaseudulla hiilinieluna ja kaupungissa hiilivarastona [ii].
Puu on luontaisesti uusiutuva materiaali, jonka etuja ovat:
- kasvava metsä sitoo hiiltä
- puutuotteet varastoivat hiiltä
- korvaa hiili-intensiivisiä materiaaleja, kuten terästä, betonia ja muovia
- edistää kestävää, metsän kasvua lisäävää metsänhoitoa
- edistää kiertotaloutta, koska käytöstä poistettuja puutuotteita voidaan käyttää uudelleen, kierrättää ja hyödyntää vähähiiliseen energiantuotantoon.
Puun ilmastohyödyt
Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin 40 % globaaleista hiilipäästöistä. Päästöjen pääasiallisia lähteitä on kaksi:
- rakennuksen lämmitykseen, viilennykseen ja valaistukseen käytetty energia (käytönaikaiset päästöt)
- raaka-aineiden talteenottoon ja jalostukseen ja rakennustuotteiden valmistukseen liittyvät päästöt (rakennusaikaiset päästöt).
Molempia voidaan tehokkaasti vähentää lisäämällä puun käyttöä.
Puu on luonnollisesti eristävä materiaali, jonka tehokkuus lämmöneristeenä on betoniin verrattuna kymmenkertainen ja teräkseen verrattuna 400-kertainen. Näin se vähentää rakennusten lämpöhäviöistä johtuvia käytönaikaisia päästöjä.[iii] Puu ja puutuotteet soveltuvatkin ihanteellisesti rakennusten peruskorjaukseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.
Elinkaariarvioinnit osoittavat johdonmukaisesti, että puutuotteet sitovat ja varastoivat hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu ilmakehään niiden valmistuksen aikana – ne ovat siis hiilen nettovähentäjiä.
Puun käytön lisääminen rakennetussa ympäristössä, myös huonekaluissa ja sisustuksessa, on luonnollinen, kustannustehokas ja kestävä hiilen talteenottoratkaisu, [iv] kun hakattujen talousmetsien tilalle istutetaan enemmän uusia puita, jotka sitovat enemmän hiiltä.[v] Kestävään puuntuotantoon kohdistuvien investointien lisääminen merkitsee myös kannattavaa tulonlähdettä paikallisyhteisöille ja kannustaa kestävään metsänhoitoon, ehkäisee metsäkatoa ja edistää luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämistä.[vi]
Lisäksi puutuotteiden käyttö rakentamisessa korvaa hiili-intensiivisiä vaihtoehtoja, kuten terästä, betonia ja muovia, ja vähentää päästöjä sitäkin kautta.
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=RSstTiuuj-Y
Puu, ratkaisu kaupunkirakentamiseen
Uusien innovatiivisten insinööripuutuotteiden kehityksen myötä on pystytty rakentamaan jo yli 18-kerroksisia puutaloja, ja tämän vuosisadan aikana puukerrostalojen korkeutta pystytään kasvattamaan vielä tästäkin.
Nykyisissä kaupungeissa on jo runsaasti puurakenteisia kerrostaloja. Ristiinliimatun puulevyn (CLT), liimapuun (Glulam) ja viilupuun (LVL) kaltaiset tuotteet vastaavat rakenteelliselta lujuudeltaan terästä ja betonia, ja niiden etuna on lisäksi keveys, joten ne eivät vaadi yhtä järeitä perustuksia tai raskaita kuljetuksia.
Puutalot ja puurunkoiset talot voidaan esivalmistaa tehtaalla, mikä vähentää kuljetuskertoja rakennuspaikalle, nopeuttaa pystytystä ja aiheuttaa merkittävästi vähemmän pöly- ja meluhaittoja naapurustolle.
Puu tarjoaa muuntojoustavuutta, eli rakennuksia voidaan muuttaa ja modernisoida lisäämällä uusia kerroksia, laajentamalla kattoa ja tekemällä sisustusremontteja rakennuksen käyttöiän pidentämiseksi ja purkutarpeen vähentämiseksi. Käytöstä poistettua puuta voidaan myös käyttää uudelleen uusien tuotteiden valmistuksessa, mikä pidentää hiilen varastointiaikaa.
Vaikka joskus kuulee niin väitettävän, valmiit puurakennukset eivät ole paloherkempiä kuin betoni- ja teräsrakennukset.
Euroopan metsäala on lisääntynyt 10 % viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Vuosittainen kasvuvauhti on ollut 643 000 hehtaaria. [vii]
Myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa metsien kasvu on ylittänyt hakkuut jo yli 50 vuotta peräkkäin kestävän metsätalouden ansiosta. [viii]
Kasvua on tukenut metsien kaupallinen hyödyntäminen puutavaran ja muiden metsätuotteiden tuotantoon.
Politiikkasuositukset:
Vetoamme kaikkien maiden poliittisiin päättäjiin, jotta he tunnustaisivat metsät ja globaalin puutuote- ja metsäteollisuuden merkittäväksi ratkaisuksi pyrittäessä kohti ilmaston kannalta kestävämpää taloutta. Tämä voidaan saavuttaa seuraavilla poliittisilla linjauksilla:
- Sisällytetään pakolliset elinkaariarvioinnit ja rakennusaikaisia hiilipäästöjä koskevat kynnysarvot paikalliseen ja kansalliseen rakennussuunnitteluun. Vain mittaamalla ympäristövaikutuksiamme pystymme hallitsemaan niitä ja vähentämään niitä tasaisen varmasti. Vaikutuksia tulisi mitata yhteisten mittarien mukaisesti käyttäen olemassa olevia työkaluja, kuten ympäristötuoteselosteita (EPD).
- Lisätään puun käyttöä uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa. Kaikkialla maailmassa tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja. Rakentamisen on oltava kustannus- ja ilmastotehokasta hyödyntämällä kevyisiin, korkealaatuisiin ja kestäviin puupohjaisiin ratkaisuihin perustuvia, teollisesti esivalmistettuja elementtejä, joita on helppo kuljettaa. Tämä minimoi naapurustolle aiheutuvat häiriöt, vähentää jätettä ja alentaa kustannuksia.
- Edistetään biokiertotalouden kasvua kestävillä julkisilla hankinnoilla. Julkisten varojen ohjaaminen ilmastoystävällisiin ratkaisuihin uudisrakentamisessa ja rakennuskannan peruskorjauksessa luo edellytykset investoinneille ja alan nopealle kasvulle ja tukee näin yhteiskunnan ilmastopäästöjen vähennystavoitteita.
- Helpotetaan puun resurssitehokasta käyttöä ja puun kierrätystä erityisesti kehittämällä kuntien keruu- ja lajittelujärjestelmiä, ja kehitetään keinoja kuluttajien käytöstä poistaman puun, arvokkaan sekundäärisen raaka-aineen, talteenottoon. Puun kierrätys ja uudelleenkäyttö pidentää hiilen varastointiaikaa ja pidentää resurssien elinkaarta. Saman puumateriaalin käyttö useaan kertaan on tehokkain tapa hyödyntää tätä luonnollista, kestävää ja kallisarvoista resurssia.
- Lisätään koulutusta työvoiman osaamisen lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Näin tuetaan kestävän biokiertotalouden kehitystä. Uudet alueet, kuten modernit peruskorjaukset ja elementtirakentaminen, vaativat aiemmasta poikkeavia taitoja ja erilaista osaamispohjaa. Koulutuksen lisääminen on olennaisen tärkeää a) kestävämpien, ympäristöystävällisempien työpaikkojen luomiseksi, b) luontopohjaisten materiaalien edellyttämisen uusien taitojen kehittämiseksi ja c) perinteisen puutuoteteollisuuden valmistuksen kehittämiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että puuta on käytettävä laajemmin globaalissa rakennetussa ympäristössä. Puun ja puuperäisten materiaalien käytön lisäämisellä voi olla ilmaston kannalta valtava merkitys: ne tarjoavat nykyisiin liiketoimintamalleihin ja käytössä oleviin teknologioihin perustuvia ratkaisuja, jotka samalla varastoivat hiiltä ja korvaavat fossiilisia resursseja ja voivat siten vähentää globaalin rakennuskannan aiheuttamia CO2-päästöjä.
KOHTI VÄHÄHIILISTÄ TULEVAISUUTTA: NYT ON PUUN AIKA
RAPORTIN LAATIJAT
VIITTEET
[i] Global Alliance for Buildings and Construction. 2020, Global Status Report For Buildings And Construction, 4.
[ii] Churkina, G., Organschi, A., Reyer, C.P.O. et al. Buildings as a global carbon sink. Nat Sustain 3, 269–276 (2020). https://doi.org/10.1038/s41893-019-0462-4
[iii] Zhen, M.; Zhang, B. Energy Performance of a Light Wood-Timber Structured House in the Severely Cold Region of China. Sustainability 2018, 10, 1501. https://doi.org/10.3390/su10051501.
[iv] Royal Society and Royal Academy of Engineering. 2018, Greenhouse Gas Removal, 46
[v] Intergovernmental Panel on Climate Change. 2019, Summary for policy makers, In: Climate Change and Land, 21.
[vi] Dean, C.. 100% Sustainable Timber Markets: The Economic and Business Case, 2016, WWF.
[vii] EuroStat, Forests, forestry and logging. (Last accessed 8 October 2021).
[viii] Woodworks. 2013. Sustainability Forestry in North America, 5.
