SAHAT, PITÄKÄÄ ENEMMÄN ÄÄNTÄ ITSESTÄNNE!
Kuka kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse. Itsenäisten sahojen vaikuttavuutta tarkastellut raportti julkaistiin ensimmäisen kerran viime vuonna. ”Kun sahalta kuuluu meteliä, niin asiat ovat hyvin” -raportti toi esille sahateollisuuden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia – niin alueellisia kuin kansallisiakin. Ja vaikuttavuutta todellakin löytyy! Sahojen soisi enemmänkin pitävän meteliä itsestään.
Usein keskusteluissa vilisevät liikevaihdot ja vientitulot. Ehkä mainitaan myös sahojen maksamat kantorahatulot metsänomistajille. Mutta entä välillinen työllistävyys, palkka- ja verotulot tai sosiaalinen hyvinvointi, jota sahat työnantajina tuottavat? Kaikilla näillä tekijöillä on alueille valtava merkitys. Sahat sijaitsevat monesti muuttotappioista kärsivillä pienillä paikkakunnilla ja ovat kuntansa suurimpien työllistäjien joukossa.
Välillisellä työllistävyydellä tarkoitetaan työpaikkoja, joita saha synnyttää, mutta jotka eivät ole suoraan sahan palkkalistojen alla. Koko arvoketjussa sahateollisuus työllistää välillisesti eniten metsätalouden parissa työskenteleviä henkilöitä. Seuraavaksi eniten työllistyy logistiikan työntekijöitä. Arvoketjussa eteenpäin mentäessä työllistävä vaikutus näkyy jatkojalostuksessa. Huomioitavaa on myös se, että useilla itsenäisillä sahoilla on omaa ja osin hyvinkin laajamittaista jalostustoimintaa. Sahan välilliseen työllistävyyteen vaikuttavat sahan sijainti ja ulkopuolisten työntekijöiden määrä sahalla, joka vaihtelee sahakohtaisesti paljon.
Otetaan esimerkiksi Isojoki, jossa on 1 981 asukasta. Työllisiä kunnassa on 753 henkilöä*. Isojoen saha Oy työllistää suoraan 52 henkilöä ja välillisesti työllistettyjen määrä on noin kolminkertainen. Toki tässä ajatusleikissä ei ole huomioitu sitä, että kaikki työntekijät eivät asuvat Isojoen puolella, kausivaihteluita löytyy ja niin edelleen. Tämä kuitenkin havainnollistaa sahojen työllistävää vaikutusta, joka korostuu pienellä paikkakunnalla. Sahojen suoraan ja välillisesti maksamat palkkatulot lisäävät ihmisten ostovoimaa ja vaikuttavat siten alueen elinvoimaisuuteen. Kun on vakaa työpaikka, uskalletaan ostaa talo ja perustaa perhe. Listaa voitaisiin jatkaa vielä pitkään.
Sahojen sosiaaliset vaikutukset ovat laajemmat kuin pelkän työllistävyyden tarkastelu. Sahateollisuudella on ollut suuri vaikutus suomalaiseen kulttuuriperintöön ja myös infrastruktuurin kehittymiseen. Suomessa puu on perinteinen rakennusmateriaali, ja nykyäänkin noin 90 % pientaloista rakennetaan puusta. Näin tuskin olisi ilman kotimaista sahateollisuutta.
Suomessa on vankkaa puuhun liittyvää osaamista. Ei ole sattumaa, että myös kotimaiset puutuoteteollisuuden kone- ja laitevalmistajat ovat edelläkävijöitä monella saralla. Sahateollisuuden investoinnit ruokkivat myös monen muun toimialan yritysten investointeja. Vaikutuksia tarkasteltaessa ollaan nopeasti hyvän tuottamisen jatkuvassa kehässä, jonka rajoja on osin hankala hahmottaa.
Raportissa on useita mielenkiintoisia caseja, jotka edustavat vain murto-osaa kaikesta hyvinvoinnin tuottamisesta, jossa sahoilla on tärkeä rooli. Monilla sahoilla ulkoisen viestinnän merkitykseen ollaan vasta herätty tai heräämässä. Jokainen saha voisi etenkin paikallisesti tuoda enemmän esille toimintansa vaikuttavuutta ja ylpeästi kertoa tarinaansa. Sillä sahojen tarina on kuulemisen arvoinen!
*Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto, 2020.
Inkariina Sipiläinen
MMM, HuK, yrittäjä
Kirjoittaja on työskennellyt puutuotealan asiantuntijatehtävissä ja oli mukana tekemässä Sahateollisuuden vastuullisuusraporttia. Hän on myös työskennellyt vuosia sahateollisuudessa ja toimii nykyään yrittäjänä.
