Isojoella päättäjiä puhuttivat energia-asiat ja metsien käyttö

Sahojen vaikuttajakiertue -tapahtuma pysähtyi viikon alkajaisiksi Isojoen Sahalla, jonne oli kerääntynyt yli kymmenpäinen joukko paikallisia vaikuttajia ja poliitikkoja. Isojoen Saha Oy on perheyritys, jonka toiminnassa on mukana jo neljäs sukupolvi. Toimitusjohtaja Esa Hakamäen sanoin perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta.

Tilaisuuden kärkeen Hakamäki esitteli sahan toimintaympäristöä ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Pienellä paikkakunnalla sahan suora ja välillisesti työllistävä vaikutus korostuu, ja useat kunnan perheistä saavat tavalla tai toisella osan leivästään sahalta − joko työssäkäyvinä tai sahalle puuta myyvinä metsänomistajina.

Hakamäki kertoi sahan puunhankinnan huomioivan metsien erityispiirteet ja luontoarvot. Tästä esimerkkinä hän mainitsi puunkorjuun välttämisen pahimpaan kelirikkoaikaan. Tammi-helmikuussa saha korjaa puuta yli kaksinkertaisen määrän käyttöön nähden. Tätä puuta käytetään pitkälle alkukesään, jolloin lintujen pesintäaikaan osuva korjuun tarve metsissä vähenee. Lisäksi Isojoen Saha varastoi lumen ja purun alle noin 2−3 viikon tukkimäärän, jota säilötään heinä-elokuulle asti. Joskus kerätään kylänkin lumet peitoksi.  

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori peräänkuulutti esitelmässään puun saatavuuden tärkeyttä jatkossakin. Hän kertoi sahojen merkittävästä yhteiskunnallisesta roolista ja muistutti sahateollisuuden vientitulojen (2,8 mrd € / 2021) olevan peräisin lähes kokonaan kotimaisista panoksista.

Suomen metsät riittävät

Tilaisuuteen osallistuneilla vaikuttajilla on läheinen metsäsuhde, ja suurin osa kertoi itsekin omistavansa metsää. Kansanedustaja Janne Sankelo (kok) pohti kommenttipuheenvuorossaan vanhan sanonnan ”Suomi elää metsästä” olevan jälleen hyvin ajankohtainen. Hän painotti, että metsiä voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin, jotka eivät ole toisiaan pois sulkevia. Sankelo huomautti kotimaisen energiantuotannon roolin korostuneen näinä maailmanpoliittisten epävakauksien aikoina. Nyt jos koskaan kotimainen raaka-aine ansaitsee arvostusta.

Sankelo kyseenalaisti Suomen nykyisen ennakkovaikuttamisen EU:n metsäasioihin. Suoraan maakuntavaltuuston kokouksesta tilaisuuteen rientänyt keskustan kansanedustaja ja Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mikko Savola yhtyi Sankelon toteamukseen ennakkovaikuttamisesta ja korosti sen merkitystä. Hän tunnisti ongelmaksi ristiriitaiset metsien käyttöön liittyvät viestit poliittisessa keskustelussa. Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Yrjö Ylkänen oli samaa mieltä ja kertoi metsäkeskuksen tehneen listan metsien käyttöön liittyvistä aloitteista, joihin pitäisi vaikuttaa. Ylkänen muistutti myös parhaillaan kirjoitettavan kansallista metsästrategiaa.

Kotimainen energia kunniaan

Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala toi esille kunnan ja sahan pitkäjänteisen hyvän yhteistyön. Yksi Suomen ensimmäisistä, ellei jopa ensimmäinen, kunnan ja sahan yhteinen lämpölaitos perustettiin Isojoella 1990-luvulla. Sahalta yli jäävä energia ohjataan kattavaan kaukolämpöverkkoon, josta kuntalaiset saavat hyödynnettyä edullista ja paikallisista raaka-aineista tuotettua energiaa. Herrala kertoi kaukolämpöverkon toimivan tärkeänä Isojoen kunnan vetovoimatekijänä ja sen merkityksen olevan tällä hetkellä ehkä suurempi kuin koskaan. Hakamäki mainitsi CHP-laitoksen sahan yhteyteen olevan mahdollinen, mutta mittava investointi.

Logistiikkaympäristö kirvoitti aktiivista keskustelua

Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula oli tyytyväinen alueelle tulleista hyvistä uutisista. Myös Isojoen Sahan logistista toimintaympäristöä parantava Suupohjan rata saa ensi vuonna valtion budjetista mittavan määrärahan radan kunnossapitoon.

Aktiivista keskustelua käytiin myös Satakunnan Merikarvialta Etelä-Pohjanmaan Kauhajoelle ulottuvan 661-seututien korjaustarpeesta ja talvikunnossapidosta. Esa Hakamäki nosti esille huolensa tien kunnosta: ”Sahalle ajavista raskaista ajoneuvoista puolet kulkee päivittäin 661-tien kautta. Lisäksi olen huolissani työmatkaliikenteen turvallisuudesta.” Kunnanjohtaja Herrala kertoi kunnan tehneen kaikkensa tien korjauksen edistämiseksi. Paikalla olevat kansanedustajat sanoivat jatkossakin vievänsä viestiä tien korjaustarpeesta eteenpäin. Toimivat ja turvalliset logistiikkaverkot ovat sahan toimintaympäristön kannalta erittäin tärkeässä roolissa.

Tilaisuuden loputtua vaikuttajat kävivät sahakierroksella tihkuisessa alkusyksyn säässä. Saha teki osallistujiin vaikutuksen moderniudellaan.

Vierailu oli osa Sahateollisuus ry:n ja sen jäsensahojen järjestämää koko syksyn kestävää Sahojen Vaikuttajakiertuetta. Kiertueen tavoitteena on tehdä alaa päättäjille tutuksi, tuoda esiin toimintaympäristöä koskevien päätösten vaikutuksia sahojen toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn sekä avata toimialan alueellista ja valtakunnallista roolia.

LISÄTIEDOT

Esa Hakamäki, esa.hakamaki@isojoensaha.fi, 040 548 6040

Kai Merivuori, kai.merivuori@sahateollisuus.com,  020 779 0961

Anniina Kostilainen, anniina.kostilainen@sahateollisuus.com, 020 779 0963