SATAKUNNAN PÄÄTTÄJÄT YKSIMIELISIÄ SAHATEOLLISUUDEN TÄRKEYDESTÄ

Sahojen Vaikuttajaverkosto –kiertue kokosi Luvian Sahan ja Westas Groupin yhteistapahtumaan Luvialle parikymmentä Satakunnan alueen päättäjää ja vaikuttajaa mukaan lukien kansanedustajat Eeva Kalli (kesk), Jari Myllykoski (vas), Kristiina Salonen (sd), Matias Marttinen (kok) ja Petri Huru (ps). Sahoille ajankohtaisten teemojen lisäksi tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa EU-vaikuttamisen merkityksestä sekä Suomen teollisuuspolitiikan linjauksista. Vierailijat pääsivät tutustumaan myös sahausprosessiin sekä Luvian jatkojalostukseen.

Tilaisuuden avasi Luvian Sahan toimitusjohtaja Veli-Matti Puuska, joka esitteli yhdessä Westas Groupin tuotantojohtaja Sakari Virtasen kanssa yritysten toimintaa sekä alueellista vaikuttavuutta. Yritykset hankkivat alueen metsänomistajilta vuosittain yli kaksi miljoonaa kuutiota puuta ja omien, yhteensä yli 300 työntekijän lisäksi työllistävät liki 60 korjuu- ja kuljetusyrittäjää. Metsien hyvinvoinnista huolehditaan erilaisin ympäristötoimin, mutta myös istutuksin.

– Vuonna 2021 yksin Westaksen kautta istutettiin puoli miljoonaa puuntainta, mikä vastaa 47 000 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä, kuvasi Sakari Virtanen.

Sahat olivat koonneet päättäjille yhteisen listan toiveista ja haasteista, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea. Logistiikan osalta toivottiin panostuksia maakunnallisen tieverkoston kuntoon ja turvallisuuteen, mutta myös satamaverkoston ylläpitoon ja kehittämiseen.

Porin vs. kaupunginjohtaja Lauri Kilkku uskoi Porin satamaoperaattorin vaihtumisen vievän asioita sahojen toivomaan suuntaan, kun bulkkkilaivojen rinnalle saataneen myös konttiliikennöintiä. Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi puolestaan kertoi tieverkostoon jo tehdyistä panostuksista sekä tulevista suunnitelmista.

Sahojen listalla oli myös puuenergian käytön hyväksyttävyys sekä raaka-aineen saatavuuden turvaaminen. Sahat toivoivat päättäjiltä tukea julkiseen keskusteluun metsien käytöstä, mutta painottivat samalla myös, että sahojen on kannettava vastuunsa metsien hiilinieluista ja monimuotoisuudesta.

– Suomessa on viime vuosina investoitu merkittävästi ja onnistuneesti puun energiakäyttöön ja sen ansiosta osin vältetty Keski-Euroopassa nyt nähtävä energiakriisi. Tätä kehitystä ei tulisi estää, vaan vahvistaa osana uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, totesi Veli-Matti Puuska.

Sahat kertoivat myös pahenevasta työvoimansaatavuusongelmastaan ja peräänkuuluttivat koulutusjärjestelmän ja perusteollisuuden tarpeiden parempaa kohtauttamista. Vesa Lakaniemi totesi, että Eurajoen kunta tekee ”hartiavoimin töitä” alueen palveluiden ja vetovoiman kasvattamiseksi ja sitä kautta työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

– Luvian Sahan kanssa tehty yhteistyö on ollut tässäkin suhteessa hedelmällistä ja haluan kiittää sahaa sen aktiivisuudesta alueellisena toimijana ja työllistäjänä.

Teollisuuspoliittinen ministeriryhmä?

Sahateollisuus ry:n tuore toimitusjohtaja Tino Aalto piirsi kuulijoille kuvan sahateollisuudesta Suomessa: sen merkityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Hän muistutti, että kaikki se yhteiskunnallinen hyvä, mitä sahat tarjoavat, rakentuu raaka-aineen saatavuuden päälle. Aalto painotti päättäjille selkeyden, aloitteellisuuden ja oikea-aikaisuuden merkitystä EU-vaikuttamisessa.

– Kannat on lyötävä lukkoon ja Brysseliin on yhdessä yritysten kanssa vietävä viestiä siitä, mitä päätökset toiminnan tasolla tarkoittavat. Tähän tarvitaan poliittista tahtoa ja aktiivisuutta.

Aalto patisteli päätöstä ammattidieselistä vielä tämän hallituskauden aikana ja toivoi vientiteollisuuden logistiikan kustannuksia tarkasteltavan kokonaisuutena ja huolehdittavan siitä, etteivät ne nouse. Lopuksi hän nosti esiin teollisuuspolitiikan, johon hän toivoi aktiivisuutta ja johtajuutta.

– Metsäpolitiikka on myös teollisuuspolitiikkaa. Siiloista olisi päästävä pois ja Suomeen tulisi rakentaa ministeriryhmä, joka kokoaisi saman pöydän ääreen teollisuuden näkökulmasta keskeiset ministerit.

Keskustan kansanedustaja Eeva Kalli kiitti Luvian Sahaa, Westas Groupia ja Sahateollisuus ry:tä päivän järjestämisestä ja totesi tilaisuuden tarjonneen juuri sellaista sisältöä, jota vaikuttajat tarvitsevat päätöksenteon tueksi. Hän totesi, että päättäjien yhteisenä tehtävänä on varmistaa, ettei toimintaympäristö aiheuta yrityksille esteitä taantumaa vastaan ponnisteltaessa. Hän yhtyi Tino Aallon ajatukseen valppaudesta ja aktiivisuudesta EU:n suuntaan ja tiivisti lopulta sanomansa.

– Jotta sahat voivat kasvaa ja tuottaa sosiaalista, taloudellista ja ekologista arvonlisää, on niiden yhteys muuhun politiikkaan ja politiikanlohkoihin tunnistettava. Meidän on puolueesta riippumatta kyettävä hyvään kansalliseen yhteistyöhön ja tehtävä oma osamme kilpailukyvystä huolehtimiseksi.

Kansallisen koordinaation kannalla oli myös maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä. Hän kannatti ajatusta teollisuuden asioita käsittelevästä ministeriryhmästä, jotta Suomeen saadaan aito, tavoitteellinen teollisuuspoliittinen ohjelma toimenpiteineen.

”Ottakaa omaksenne ja reagoikaa”

Puheenvuoro avasi vilkkaan keskustelun, jossa pääteemoina olivat EU ja kotimainen teollisuuspolitiikka. Kokoomuksen Marttinen linjasi, että Suomessa on kyettävä parempaan teollisuuspolitiikkaan ja huomautti, että esimerkiksi logistiikan kysymyksiin voidaan vaikuttaa kansallisin päätöksin, mikäli Liikenne- ja viestintäministeriöstä löytyy tahtoa.

– Satakunta on teollisuusvaltaista seutua, mikä näkyy raskaiden kuljetusten määrässä. Tuontipuun loppuminen Venäjältä muuttaa myös kansallisia liikennevirtoja. Väylien on oltava kunnossa, jotta meillä on mahdollisuuksia pärjätä, etenkin, kun kustannukset ovat kilpailijamaita korkeammat.

Perussuomalaisten Huru painotti EU-vaikuttamisen merkitystä ja Suomen yhteisen kannan muodostamista, jotta viestien on mahdollista mennä läpi. Hän otti esimerkiksi Ruotsin, joka ajaa yhtenäisesti kielteistä kantaa ennallistamissäädöksessä. Huru penäsi myös vaikuttavuusarviointia.

– Jos rakennamme uusiutuvaa energia – tuulimyllyjä ja aurinkopaneelipuistoja – kuinka paljon metsää katoaa maankäytön muutoksen myötä? Kun tähän lasketaan päälle EU:sta tulevat suojeluvaatimukset, paljonko meille jää talousmetsähehtaareita hyödynnettäväksi?

MTK-metsänomistajien Markus Nissinen yhtyi vaateeseen voimakkaammasta EU-vaikuttamisesta ja aidon uusiutuvan raaka-aineenkäytön hyväksyttävyydestä.

– Osan fossiilisista voi korvata puulla. Kaikkea ei voi, eikä tarvitse. On myös muistettava, että talouden keskiössä on talous, ei ekologinen kestävyys. Jos asiat ovat yrityksissä huonosti, kukaan ei huomioi ekologisiakaan kysymyksiä. Tästä syystä yritysten asia on myös ympäristön asia. Haluankin sanoa paikalla oleville päättäjille, että kuunnelkaa edunvalvojien viestiä, ottakaa ne omaksenne ja reagoikaa!

Lopuksi Vasemmistoliiton Jari Myllykoski nosti esiin sen, että sitoakseen hiiltä, metsä vaatii hoitoa.

– Mikäli puuenergian käyttöä lähdetään suitsimaan, katoaa metsänomistajilta motiivi metsien hoitamiseen. Näin aiheutetaan vain ongelmia hiilensidonnalle ja ilmastonmuutoksen ehkäisylle.

Vierailu oli osa Sahateollisuus ry:n ja sen jäsensahojen järjestämää koko syksyn kestävää Sahojen Vaikuttajakiertuetta. Kiertueen tavoitteena on tehdä alaa päättäjille tutuksi, tuoda esiin toimintaympäristöä koskevien päätösten vaikutuksia sahojen toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn sekä avata toimialan alueellista ja valtakunnallista roolia.

LISÄTIEDOT

Veli-Matti Puuska, veli-matti.puuska@luviansaha.fi

Tino Aalto, tino.aalto@sahateollisuus.com, p. 050 574 8713

Sakari Virtanen, sakari.virtanen@westas.fi, p. 044 744 0118