TYÖTÄ JA TOIMELIAISUUTTA KESTÄVÄSTI YMPÄRI SUOMEN – SAHATEOLLISUUDEN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET
Sahateollisuus on yksi suurimpia vientialoja. Vuonna 2021 viennin arvo oli 2,8 miljardia euroa. Pääosa viestintuloista ohjautuu sahojen sijaintialueille ja niiden läheisyyteen esimerkiksi palkkoina, urakoitsijoiden palkkioina, veroina ja metsänomistajille maksettavina kantorahatuloina. Sahatavarasta vientiin menee noin 75 prosenttia. Sahateollisuuden yritykset kilpailevat tiukasti verrokkimaiden yritysten kanssa, ja siten toimintaympäristön kilpailukyvyn ylläpito on edellytys toimialan sekä luonnollisesti myös Suomen elinvoimaisuuden kehitykselle.
Metsäpolitiikka
Sahateollisuus käyttää raaka-aineenaan pääosin kotimaisista lähteistä peräisin olevaa puuta. Alan prosessit ovat raaka-ainetta tehokkaasti hyödyntäviä. Sahatavaran myönteinen ilmastovaikutus on suuri. Tuotteet toimivat pitkäikäisenä hiilivarastona ja mahdollistaa käyttökohteissaan päästövähennykset, kun sahatavaralla korvataan fossiilipohjaisia materiaaleja.
Sahat ostavat noin kolmanneksen Suomessa vuosittain käytetystä runkopuusta ja maksavat noin kaksi kolmasosaa metsänomistajien kantorahatuloista. Vain hyvin hoidetut metsät tuottavat hyvälaatuista, järeää tukkipuuta. Metsähoidossa ja hakkuilla tehtävät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja riippuvat monesta eri tekijästä, kuten sijainnista, puustosta ja metsänomistajan toiveista.
Sahateollisuuden kilpailukyvyn kannalta on kaikista tärkeintä, että tukkipuun saatavuus turvataan.
- Pidetään metsäpolitiikka jatkossakin kansallisen päätöksenteon piirissä. Valtioneuvoston tulee tehdä töitä sen eteen, että toimivalta ei valu pala palalta Brysseliin. Valtioneuvoston tulee sitoutua edistämään EU- aloitteissa suomalaisen metsäsektorin toimintaedellytyksien ja kilpailukyvyn vahvistamista.
- Panostetaan monimuotoisuuden kehittämiseen ja laaditaan yhteistyössä toimijoiden kanssa toimialakohtaiset tiekartat luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Varataan rahoitusta toimialojen monimuotoisuustyön tukemiseen.
- Turvataan tukkipuun saatavuus kotimaan ja EU-tason päätöksenteossa, jolla varmistetaan puuraaka-aineen ilmastoystävällinen käyttökohde pitkäikäisenä hiilivarastona.
- Pidetään Metsähallituksen toimittaman tukkipuun määrä vähintään nykyisellä tasolla, jotta sahateollisuudelle säilyy toimintaedellytykset.
- Huolehditaan siitä, ettei erilaiset kompensaatiomallit uhkaa metsien kestävää käyttöä.
Liikenne- ja logistiikkapolitiikka
Sahat sijaitsevat ympäri Suomea ja suurin osa niiden tuotteista – sahatavarasta, jatkojalosteista, hakkeesta ja bioenergiasta – kulkee kumipyörillä maanteitä pitkin kotimaisille asiakkaille ja vientisatamiin. Merkittävä osa sahatavarasta jatkaa matkaansa maailmalle meriteitse. Suomen sijainti onkin merkittävä haaste vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta.
Puunkorjuussa, kuljetuksissa sekä tavaran siirroissa tehdasalueella käytetään raskaita työkoneita ja ajoneuvoja, jotka käyttävät vuosittain yhteensä yli 100 miljoonaa litraa polttoöljyä ja dieseliä. Jokainen pienikin korotus polttoaineessa, aiheuttaa merkittävän lisärasitteen ja negatiivisen vaikutuksen sahayritysten kilpailukyvylle.
- Laaditaan kattava analyysi toimenpiteineen Suomen logistisesta kilpailukyvystä ja sitoudutaan toimintaympäristön kehittämiseen.
- Otetaan ammattidiesel käyttöön viipymättä.
- Huolehditaan siitä, ettei logistiikan kustannukset nouse ja muodosta estettä vientiteollisuuden tavarantoimituksille.
Panostetaan alempaan tieverkostoon aiempaa enemmän ja käännetään teiden kunto paremmalle tasolle.
Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka
Sahat ovat investoineet satoja miljoonia tuottavuuden ja kilpailukykynsä parantamiseen modernisoimalla laitoksiaan. Investoinneilla pystytään vastaamaan myös puurakentamisen kasvuun. Investointeja tehdään useimmiten muutaman vuosikymmenen aikaperspektiivillä, ei yksittäisten vuosien. Epävarmuuden keskellä poliittisten päätösten tulisikin olla korostetun johdonmukaisia. Suomessa kilpailukyvyn parantamiseen ja teollisuuspolitiikan johtamiseen pitää jatkossa panostaa enemmän.
Suomessa kulutetusta energiasta yli 40 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Puun osuus on eri lähteistä suurin ja siten puuenergialla onkin merkittävä rooli Suomen energiaomavaraisuuden kannalta. Sahat tuottavat lämpöä osana tuotantoaan ja niillä olisi myös suuri potentiaali toimia hajautetun tuotannon ja huoltovarmuuden lisääjänä myös sähköntuotannon puolella.
- Sitoudutaan siihen, ettei teollisuuden kustannuksia kasvateta suhteessa Suomen verrokkimaihin.
- Johdetaan teollisuuspolitiikkaa aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja perustetaan ministeriryhmä, jossa on mukana TEM, LVM, YM, MMM ja VM.
- Turvataan sahojen sivutuotteiden käyttö ja puupohjainen energiantuotanto.
- Luodaan investointituki sahoille yhdistetyn lämmön ja sähköntuotantoon huoltovarmuuden parantamiseksi ja hajautetun tuotannon lisäämiseksi.
- Lisätään puurakentamista merkittävästi aiempaa enemmän.
Lisätiedot:
Tino Aalto, toimitusjohtaja, tino.aalto(at)sahateollisuus.com, p. 050 574 8713
Anniina Kostilainen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, anniina.kostilainen(at)sahateollisuus.com, p. 020 779 0963
