PÄÄTTÄJÄT SAHATEOLLISUUDEN ÄÄRELLÄ
Sahateollisuuden vaikuttajapäivä järjestettiin marraskuun päätteeksi Pikku-Finlandiassa. Paikalle oli saapunut toistasataa päättäjää kuulemaan sahateollisuuden viestiä ja käymään keskustelua toimintaympäristön tilanteesta.
Päivän ohjelman avasi Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto, joka esitti kuulijoille toimialajärjestön vastajulkaistut hallitusohjelmatavoitteet. Kärkiä oli kolme ja ne jakautuivat eri politiikan sektoreille. Metsäpolitiikassa painopisteinä olivat raaka-aineen saatavuuden turvaaminen, metsäpolitiikan säilyttäminen kansallisen päätöksenteon piirissä sekä metsien monimuotoisuuden kehittäminen. Liikenteen ja logistiikan osalta painotus oli Suomen logistisesta kilpailukyvystä huolehtimisessa ja toimintaympäristön kehittämisessä. Yhtenä konkreettisena teollisuuden kustannuspaineita tasaavana toimena Aalto peräänkuulutti ammattidieselin välitöntä käyttöönottoa. Teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan toimitusjohtaja toivoi kokonaisvaltaisempaa otetta, joka tulisi toteuttaa eri ministeriöiden yhteistyönä. Hän nosti esiin myös puuenergian käytön turvaamisen sekä investointituen tarpeen sahojen yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon mahdollistamiseksi. Tuki lisäisi hajautettua sähköntuotantoa sekä huoltovarmuutta ja parantaisi kilpailukykyä.
Toimintaympäristö murroksessa
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen kuvasi kuulijoille maailmantalouden näkymiä. Inflaation aiheuttama hintojen nousukierre kurittaa ennen kaikkea kuluttajia ja keskuspankit ovat reagoineet ohjauskorkojen nostolla hillitäkseen pidempiaikaisen nousukierteen syntymistä. Vaikka tuotantoketjujen häiriöt ovatkin helpottaneet, Yhdysvaltojen työmarkkinat jatkavat vahvaa vetoa ja logistiikkasumat ovat purkautuneet, leijuu globaalin talouden taivaalla tummia pilviä. Kiinan koronasulut uhkaavat edelleen tuotantoketjuja ja maan talouden näkymät ovat vaisut. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi energian hinnat puolestaan pysynevät jatkossakin korkeina. Kurronen totesikin, ettei hänellä ole juurikaan positiivisia viestejä, mutta lohdutti kuulijoita ajatuksella, ettei talous ole lähtenyt niin syvään luisuun kuin aikaisemmin ennustettiin.
Omassa puheenvuorossaan Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, Koskisen sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck kertasi kuulijoille sahateollisuuden merkitystä Suomelle ja antoi toimialan tilannekatsauksen. Kahden erinomaisen vuoden jälkeen trendi on ollut laskeva ja sahatavaran markkinaan vaikuttavat muun muassa talouden hiipuminen sekä pakotteiden ja sodan aiheuttama noin kahdeksan miljoonan kuution tyhjiö Euroopan markkinoilla. Vaikka kysyntä onkin loppuvuotta kohden hiipunut voimakkaasti, pitkällä tähtäimellä kulutusennusteet kuitenkin näyttävät hyvältä. Globaalien ennusteiden valossa Sneck painottikin päättäjille puun saatavuuden merkitystä ja muistutti sahatavaran olevan ainoa uusiutuva rakennusmateriaali.
Vientiteollisuuden logistiikan ja liikenteen tulevaisuus katsauksen antoi Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki. Suomen logistinen toimintaympäristö on hänen mukaansa muutoksen pyörteissä ja tulevaisuuskestävä liikennejärjestelmä on tehtävä nyt. Kansliapäällikkö painotti, että logistiikan kilpailukyvyn turvaaminen ja kehittäminen vaatii tekoja, mutta inflaatio haastaa suunnitelmien toteuttamista, koska budjetoiduilla euroilla saadaan aikaan aiempaa vähemmän. Kivimäki totesikin haastavan tilanteen ja kiihtyvän muutosvauhdin vaativan yhteistyötä ja ennakoitavuutta toimintatapoihin.
Esitelmäosuuden viimeisenä Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski avasi Vihreän siirtymän keskeisiä käsitteitä ja sen vaikutuksia. Hän selvensi Do No Signifigant Harm, DNSH, -periaatetta sekä hyvinvoinnin kytkeytymistä kestävyyshaasteisiin. Damskin mukaan Suomi on asemoitunut vihreän siirtymän ratkaisujen edelläkävijänä, ja voidakseen toimia globaalitason ilmasto- ja ympäristöratkaisujen tuottajana, Suomessa tulee panostaa entistä systemaattisemmin uusien kestävien ratkaisujen kehittämiseen ja niiden vientimahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Puheenjohtajat paneelissa
Sahateollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilaisen vetämään paneelikeskusteluun saapuivat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Lulu Ranne (ps.), Eeva Kalli (kesk.), Kai Mykkänen (kok.) sekä Antti Lindtman (sd). Keskustelua käytiin metsäpolitiikan tulevaisuuden linjojen ympärillä, ja ensimmäisenä teemana pohdittiin ajankohtaista EU-vaikuttamista. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että metsiin liittyvän päätöksenteon tulee jatkossakin säilyä kansallisissa käsissä. EU-vaikuttamiseen peräänkuulutettiin rohkeutta, määrätietoisuutta, yhteisen viestin viemistä sekä oikea-aikaisuutta. Eeva Kalli toivoi myös lisää suomalaista metsäalan substanssiosaamista EU:hun.
Puheenjohtajat allekirjoittivat ajatuksen puun saatavuuden turvaamisen välttämättömyydestä. Antti Lindtman painotti myös, ettei Suomi saa joutua tilanteeseen, jossa puun käyttöä rajoitetaan kompensoimalla esimerkiksi korkeapäästöisen teräksen tuotannosta Kiinassa syntyviä päästöjä. Kostilainen tiedusteli panelisteilta, ollaanko Metsähallituksesta tekemässä Suomen hiilinielutynnyriä vai säilyykö se jatkossakin merkittävänä raaka-aineen tarjoajana sahoille. Metsänhoidollisen monitavoitteisuuden säilymistä pidettiin tärkeänä, mutta samalla korostettiin nielutavoitteiden ja monimuotoisuustavoitteiden yhteensovittamista hakkuiden kanssa. Kokoomuksen Kai Mykkänen totesi, että Metsähallitus-kysymyksen kanssa on edettävä siten, että pohjoinen ja itäinen Suomi, joka on tunnetusti riippuvainen valtion maiden tarjoamasta raaka-aineesta, pystyy tulevaisuudessakin jatkamaan puunjalostusta.
Mykkänen viittasi Lulu Ranteen aiempaan, teollisuuden toimintaympäristön turvaamista painottavaan kommenttiin ja totesi opposition vaihtoehtobudjetin esittävän ammattidieselin käyttöönottoa heti tammikuun alussa. Ajatusta pitivät kannatettavina myös hallituspuolueiden Eeva Kalli ja Antti Lindtman, jotka kertoivat valmistelun olevan siinä vaiheessa, että seuraavan hallituksen on mahdollista ottaa ammattidiesel käyttöön välittömästi. Lindtman huomautti lisäksi, että koska Suomi on ikään kuin saari, tulee kustannusten kohtuullisena säilymisestä pitää huolta myös laivaliikenteen puolella. Lulu Ranne muistutti perussuomalaisten ajaneen ammattidieselin käyttöönottoa ja väylämaksujen poistoa johdonmukaisesti jo vuosien ajan.
Lopuksi panelisteilta kysyttiin keinoja puurakentamisen edistämiseksi. Lindtman toivoi, että julkisten rakennusten 45 % puurakentamistavoitteesta pidettäisiin kiinni. Hän myös harkitsisi Kanadan mallin käyttöönottoa, jossa velvoitetaan puuvaihtoehdon kartoittamista kaikissa rakentamisen kohteissa. Ranne toivoi asiasta kirjausta hallitusohjelmaan sekä sitä, että lainsäädännön harmonisointiin haettaisiin mallia muista pohjoismaista, joissa puurakentaminen on Suomea pidemmällä. Mykkänen nosti esiin myös rakennusteollisuuden kulttuurin ja toivoi, että mikäli hiilen varastoinnista rakennuksiin saataisiin yhteinen kirjaus, se voisi myös kannustaa rakennusteollisuutta siirtymään voimakkaammin puun käyttöön. Lopuksi Kalli muistutti vielä julkisen sektorin esimerkinnäyttäjän roolista.
Tilaisuuden lopuksi Sahateollisuus ry:n entinen toimitusjohtaja Kai Merivuori veti päivän annin yhteen ja lausui vielä kiitoksensa sidosryhmille, yhteistyökumppaneille ja työtovereilleen siirtyessään eläkkeelle.
