WOOD FROM FINLAND –KONFERENSSI KERÄSI HELSINKIIN ENNÄTYSYLEISÖN
Vuosittain järjestettävä Wood from Finland –konferenssi keräsi torstaina Clarion-hotelliin ennätysyleisön, kun lähes 500 globaalia sahatavara-alan ammattilaista kokoontui Helsinkiin päivittämään alan lyhyen ja pitkän aikavälin näkymiä. Maakohtaisten markkinakatsausten lisäksi kuultiin esityksiä muun muassa globaalista taloudesta, Kiinan tilanteesta sekä luonnonvarojen hyödyntämisestä tulevaisuudessa.
Tilaisuuden avasi ulkoministeri Pekka Haavisto, joka piirsi kuvaa globaalista turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Ukrainan tarvitseman vahvan tuen lisäksi ministeri Haavisto painotti vuoropuhelun merkitystä EU:n sisällä.
– Avoimuuden on säilyttävä niin kaupankäynnissä kuin investoinneissakin. Talouteen tarvitaan myös diversifikaatiota ja Yhdysvaltojen kanssa on käytävä keskustelua, jotta Euroopan ja USA:n välille ei synnyt kaupan esteitä.
Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto kertoi globaalin talouden odotettua positiivisemmista näkymistä. Inflaation huippu on taittunut ja useat pankit ovat korjanneet kasvuodotuksiaan aiempaa korkeammalle tasolle. Ennustetun taantuman sijaan talouden odotetaan kasvavan ja syitä tähän on Kuusiston mukaan kolme. Leudon talven ja sähkömarkkinoilla nähdyn kysyntäjouston ansiosta energian hinnannousu talttui ja sähkönhinta palasi sotaa edeltävälle tasolleen. Talouteen on saatu vetoapua myös Kiinasta, jossa markkina on COVIDin jälkeen avautunut. Kolmas tekijä ovat vahvat työmarkkinat ja sen myötä ennätysalhainen työttömyys. Inflaation kiihtyminen muun muassa Kiinan kasvavan raaka-ainekysynnän vuoksi on kuitenkin yhä lyhyen aikavälin riski ja korot tulevat säilymään korkeina vielä jonkin aikaa. Pidemmän aikavälin talouteen ja liiketoimintaan vaikuttavina trendeinä Kuusisto nosti esiin geopoliittiset riskit, uudenlaiset liiketoiminnan prioriteetit kuten kasvavat ESG-vaatimukset sekä muutokset globaalissa demografiassa.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Lauri Hetemäki luotasi omassa esityksessään globaalin metsäsektorin tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Hän totesi, että samaan aikaan, kun metsien ja puuraaka-aineen tarve kasvaa arviolta jopa 25 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, niiden käyttö myös monipuolistuu. Jotta toiminta säilyy kestävänä, on metsiä käyttävien osapuolten löydettävä yhä enemmän synergioita ja minimoitava luonnon hyödyntämisestä syntyvät haitat.
– Puutuoteteollisuus voi kuitenkin olla avainroolissa etenkin kaupunkien kestävän tulevaisuuden saavuttamisessa, Hetemäki painotti.
Muutoksia globaaleissa tavaravirroissa
Suomalaisen sahatavaran merkittävän vientimarkkinan Kiinan talous on kärsinyt COVIDin seurauksista. Maan BKT kääntyi jyrkkään laskuun 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä päätyen viime vuonna kolmeen prosenttiin. Rajoitusten purkauduttua Kiinassa luotetaan markkinoiden hitaaseen ja vaiheittaiseen elpymiseen, ja alkaneelle vuodelle BKT:n kasvun odotetaan olevan 6 prosentin luokkaa.
Sahatavaran tuonnin uskotaan piristyvän tuotantotasojen noustessa. Vuonna 2022 sahatavaran ja tukkien tuonti laski vuoden 2015 tasolle – sahatavarassa pudotusta oli noin 10 prosenttia, 17,3 miljoonaa kuutiometriä. Markkinaa dominoi Venäjä, joka on laskevassa suhdanteessakin onnistunut kasvattamaan markkinaosuuttaan 69 prosenttiin. Viime vuonna Suomesta vietiin Kiinaan sahatavaraa yhteensä 881 000 m3, ja tuontimäärien putoamisesta huolimatta Suomi on kasvattanut markkinaosuuttaan 3,5 prosentista 5,1 prosenttiin. Tämä johtuu suurelta osin Kanadan markkinaosuuden heikkenemisestä. Venäjän mahdollisuuksia kasvattaa vientimääriään Kiinaan rajoittavat logistiikkan sekä raaka-aineen korjuuseen liittyvät haasteet.
Yhdysvalloissa sahatavaraa käytettiin viime vuonna noin 83 miljoonaa kuutiometriä, josta hieman yli kolmannes ohjautui uudisrakentamiseen. Muutaman vuoden ajan jatkunut voimakkaan rakentamisen buumi on kuitenkin päättynyt, ja uusien aloitusten ennustetaan laskevan kuluvana vuonna hieman alle normaalitason, noin 1,3 miljoonaan. Sahatavaran kulutuksen ennustetaan heikkenevän noin 6 prosentilla.
Kanadassa, etenkin Brittiläisen Kolumbian alueella, sahatavaran tuotantomäärät ovat pudonneet jyrkästi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuotanto on laskenut jopa 30 prosenttia. Merkittävimpänä syynä tähän ovat alueetta useamman vuoden ajan rasittaneet hyönteistuhot, jotka ovat pienentäneet hakkuumahdollisuuksia ja johtaneet raaka-aineeen saatavuusongelmien myötä sahojen tuotannonsupistuksiin. Pohjois-Amerikan markkinalle syntynyttä sahatavaratyhjiötä on täydennetty osin Euroopasta, mutta Yhdysvaltojen eteläosiin on noussut myös uusia laitoksia, joiden myötä maan sahatavaran tuotantokapasiteetti on kasvanut 40 prosenttia.
Tilaisuuden päätteeksi Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kuvasi teollisuuden toimintaympäristöä ja ja nosti esiin aktiivisen edunvalvonnan merkitystä, jotta sahateollisuuden toimintaympäristö säilyisi hyvänä. Niin kansallisella kuin EU-tasollakin on käsittelyssä useita aloitteita, joilla saattaa olla vaikutusta esimerkiksi raaka-aineen saatavuuteen ja logistiikan kustannuksiin. Toimitusjohtajan mielestä päätöksenteossa tulisi panostaa aiempaa enemmän kilpailukyvyn parantamiseen sekä puuraaka-aineen saatavuuden varmistamiseen. Aalto päätti tilaisuuden positiiviseen viestiin siitä, että toimialan parhaat päivät ovat vielä edessäpäin.
– Sahateollisuus ei ole ongelma, vaan tärkeä osa ratkaisua ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Sahateollisuus ry on vuonna 1945 perustettu itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö. Yhdistyksellä on 30 jäsenyhtiötä, joiden osuus Suomen sahatavaran tuotannosta on runsaat puolet. Sahatavaran ja sen jalosteiden viennin arvo oli v 2021 n. 2,9 miljardia euroa. Kaikki tuotantopanokset ovat kotimaisia. Sahat maksavat kaksi kolmannesta metsänomistajien kantorahatuloista. Sahatavara on kestävän kehityksen mukainen ja ilmastoystävällinen uusiutuva materiaali, jonka kysyntä kasvaa.
