NYT ON PUUN AIKA
Neljä vuotta sitten koko metsäsektorilla oli suuret odotukset. Vasta laaditun hallitusohjelman mukaan puurakentamista alettaisiin merkittävästi edistämään ja julkinen sektori toimisi sen osalta suunnannäyttäjänä. Samaan aikaan toivottiin teollisuudelta merkittäviä investointeja kotimaahan. Tavoite oli hyvä, onhan sahatavaran vuosittainen käyttö Suomessa laskenut viimeisen 15 vuoden aikana kaksi miljoonaa kuutiometriä, alle puoleen siitä mitä se vielä 2000-luvun alussa oli. Suomi ei ole enää puun käytön mallimaa – valitettavasti. Puurakentamisen edistäminen jäi tyhjäksi lupaukseksi ja toimialalla odotetaan edelleen toimia, joilla puun käyttöä erityisesti julkisen puolen isoissa rakennuskohteissa lisättäisiin ja siten luotaisiin mahdollisuuksia kehittää puurakentamisen järjestelmiä. Yhteiskunnan tulevilta päättäjiltä tarvitaan lujaa tahtoa myös puurakentamisen osalta seuraavan neljän vuoden aikana.
Julkisen keskustelun sävystä huolimatta metsät Suomessa voivat hyvin. Metsien kasvu ei ole romahtanut ja luontokato ei uhkaa metsiämme. Metsätalous on paikannut muiden maankäyttösektorin aiheuttamia päästöjä jo pitkään. Suomalaiset metsänomistajat ovat hoitaneet metsiään erinomaisesti ja nyt julkisuudessa käytävä keskustelu leimaa metsätaloutta aiheettomasti. Metsien hiilinielu on edelleen positiivinen ja viimeisen 50 vuoden aikana puuston määrä Suomen metsissä on kasvanut 1,5 miljardista kuutiometristä nykyiseen 2,5 miljardiin kuutiometriin. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tehty valtavasti toimenpiteitä metsätalouden osalta, joilla metsäluonnon monimuotoisuutta turvataan. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa sahateollisuuden metsäympäristöohjelmassa pyritään yhdessä metsänomistajan kanssa parantamaan luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi riistatiheikköjen, soiden reunavyöhykkeiden säästämisen ja puustoltaan vähätuottoisten kohteiden säästämisen osalta.
Toivoisin julkisuudessa rakentavaa keskustelua kokonaisuudesta, jossa metsien käytön tulee pohjautua kolmeen pilariin; taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen. Erityisesti taloudellinen ulottuvuus on unohtumassa, kun keskustelussa päätään nostava metsäsosialismi pääsee valloilleen. Sahatavara on Suomen viidenneksi suurin vientituote heti sellun jälkeen ja merkittävä koko Suomen työllistäjä. Sahatavara ja puutuotteet ovat keskeisessä roolissa koko metsäsektorin ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Kun järeä puu sahataan ja siitä jalostetaan hiilidioksidia yli sadaksi vuodeksi sitovia rakentamisen ratkaisuja.
On yhteinen asiamme edistää metsien kasvua hyvällä metsänhoidolla, edelleen kehittää metsien käsittelyä ja huolehtia metsien monimuotoisuuden säilymisestä. Kasvavat metsät ja hakkuut tarjoavat erinomaista raaka-ainetta koko Suomen metsäklusterille, joka on aivan keskeisessä roolissa luomassa taloudellista hyvinvointia ja hyvinvointipalveluiden rahoitusta nykyisille ja tuleville sukupolville Suomessa.
Keitele & Metsä 1/2023 pääkirjoitus
Matti Kylävainio
Toimitusjohtaja
Kirjoittaja on Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja.
