PANTSARIN SAHA SAHATEOLLISUUS RY:N JÄSENEKSI
Pohjoissuomalaisen Pantsarin Sahan konsepti on selkeä: kaikki sahaustuotanto jalostetaan ja myydään harvalukuiselle asiakaskunnalle. Lisääntynyt keskustelu raaka-aineen saatavuudesta sai sahan hakeutumaan Sahateollisuus ry:n jäseneksi.
Pellon kunnassa sijaitsevan Pantsarin Sahan historia juontaa 60-luvun loppupuolelle, metsään. Vuonna 1967 Veljekset Pantsar aloitti metsäkoneurakoinnin, mutta kymmenen vuotta myöhemmin koneurakointi vaihtui kenttäsirkkeliin. Alkuvaiheessa sahaustuotanto oli muutama tuhat kuutiota kuusisahatavaraa, mutta 80-luvulle päästäessä saha kasvoi ja sen kylkeen hankittiin myös höyläkone. Tänä päivänä Pantsarin Sahan terien läpi kulkee ainoastaan mäntyä, joka jalostetaan omassa pihassa höylätyiksi ja kyllästetyiksi tuotteiksi.
– Vuosituotantomme on noin 12 000 m3, valmiita jalosteita, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Asko Seitajärvi.
Viime vuonna 3,6 miljoonan liikevaihto muodostui pääosin Pölkyn kanssa tehtävästä jatkojalostekaupasta. Sivutuotteiden osuus liikevaihdosta oli noin 20 prosenttia. Oman lämpölaitoksen lisäksi kuorta, haketta ja purua myydään Pellon kunnan, Rovaniemen, Tornion, Oulun sekä Haaparannan energialaitoksille.
Yhdessä vuorossa toimiva laitos työllistävää yhteensä viitisentoista henkilöä. Tukkiraaka-ainetta kuluu vuositasolla noin 25 000 m3 ja sen toimituksista vastaavat pääosin Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy sekä UPM-Kymmene Oyj. Aikaisemmin yritys hankki itse raaka-aineensa, mutta toimituspuuhun siirryttiin kolme vuotta sitten.
Kaikki riippuu raaka-aineesta
Nykyinen Veisto-sahalinja on noin kymmenen vuotta vanha. Samoihin aikoihin sahainvestoinnin kanssa hankittiin myös viereisellä tontilla sijainnut kyllästämö, jonka konekanta uudistettiin kaupan yhteydessä. Viimeisin investointi on 2022 hankittu kuivan sahatavaran lajittelu. Aiemmin sekä tuore että kuiva sahatavara lajiteltiin samalla linjalla, mikä aiheutti pullonkaulan kuivan tavaran lajitteluun.
– Nykytilanteessa voisimme tuplata sahauskapasiteettimme. Tämän kokoinen saha on kuitenkin nykyisessä markkinatilanteessa hyvä, eikä meillä juuri tällä hetkellä ole suunnitelmissa lisätä tuotantoa, Seitajärvi toteaa ja jatkaa; Seuraavaksi investointivuorossa ovat kuivaamot. Kamareiden määrää pitäisi kasvattaa neljästä kahdeksaan, mutta toteutus on suunniteltu tehtäväksi vasta kahden – kolmen vuoden kuluttua.
Pantsarin sahan vahvuutena on tiheäsyinen, pieniläpimittainen ja vähäoksainen mäntyraaka-aine. Myös kyllästämö tuo kilpailuetua.
– Näillä leveysasteilla ei juuri kyllästämöjä ole ja konekantammekin on melko tuore.
Sahan ohjat vastikään käsiinsä ottanut Seitajärvi näkee yrityksen tulevaisuuden pääpiirteissään valoisana. Raaka-aineensaanti kuitenkin huolestuttaa.
– Puheet valtion metsien hakkuiden vähentämisestä ovat hämmentäviä. Samaan aikaan on turhauttavaa seurata, kuinka paljon Ruotsiin sekä sellutehtaille toimitetaan sellaista raaka-ainetta, jota voisimme itsekin hyödyntää.
Pantsarin Saha liittyi Sahateollisuus ry:n jäseneksi alkuvuodesta 2023. Yhdistyksen kautta saatavan näkyvyyden lisäksi vaakakupissa painoivat yhdistyksen tarjoama markkinatieto sekä edunvalvonta.
–Meille raaka-aineen saatavuus on se kaikista tärkein edunvalvonnallinen kysymys. Jos raaka-ainetta ei saada, ei sahakaan pyöri. Uskon, että Sahateollisuus ajaa voimakkaasti tätä kaikille jäsenilleen elintärkeää asiaa.
