TUTKIMUS KERTOO ONNISTUMISISTA METSÄSSÄ
Sahateollisuus ry on yhteistyössä Metsäteollisuus ry:n kanssa lähtenyt tutkimuksen keinoin selvittämään luonnon monimuotoisuuden tilaa. Tavoitteena on todentaa jo tehdyn työn vaikuttavuutta, mutta selvittää myös sitä, mitkä asiat metsien hoidossa kaipaavat vahvemmin huomiota.
Toimialajärjestöjen monimuotoisuustiekarttatyö sai alkunsa eräänlaisesta heräämisestä yrityksissä.
– On arvioitu, että luontoasiat nousevat ilmastoasioiden rinnalle ja ohi. Tästä syystä monet alat ovat alkaneet tehdä erilaisia tiekarttoja oman toimintansa luontovaikutuksista, taustoittaa Sahateollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen.
Metsäalalla asiaan on tosin havahduttu jo vuosia sitten, ja toimijat ovat sitoutuneet luonnontilan parantamiseen aina 90-luvulta saakka.
– Luonnonvaroja hyödyntävänä alana olemme ymmärtäneet vastuumme pitkään ja uskaltaisinkin sanoa, että Suomesta löytyy jo nyt maailman paras tieto näissä asioissa.
Käynnissä olevan tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa jälleen uutta, laajasti hankittua tieteellistä tutkimustietoa. Marraskuun 2022 alussa alkanut hanke kestää syksyyn saakka. Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n lisäksi mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Metsäteho, Luonnonvarakeskus sekä Paikkatietokeskus FGI.
Nykytilasta tulevaisuuden skenaarioihin
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin metsäluonnon monimuotoisuuden nykytilaa. Valtakunnan metsien inventointitiedoista kartoitettiin metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden rakennepiirteiden kehitystä.
– Metsien rakennepiirteitä vahvistamalla, kuten lahopuun määrää lisäämällä, tuotetaan lajien tarvitsemia elinympäristöjä. Mitä vahvempia rakennepiirteet ovat, sitä paremmin lajit voivat. Kaikki lajit eivät viihdy talousmetsissä. Useat lajit kuitenkin hyötyvät luonnonhoidosta, jonka avulla tuotetaan metsiin luonnontilaisten metsien kaltaisia piirteitä, Kostilainen selittää.
Tähän mennessä saadut tulokset ovat yllättäneet työssä mukana olevat tahot positiivisesti. Järeiden haapojen määrä on kaksinkertaistunut, etenkin erikoisempien lehtipuiden ja lahopuun määrä on kasvanut, samoin vanhojen metsien osuus. Tutkimuksessa on arvioitu myös kasvilajien peittävyyttä laajan Operaatio Mustikan tulosten perusteella.
– Liian voimakas maanmuokkaus vaikutti mustikan elinvoimaisuuteen, mutta nyt on nähtävissä, että kevyempien muokkaustapojen ansiosta huoli mustikan tilanteesta on turha. Mustikan voimakkaan tulemisen lisäksi myös puolukan, variksenmarjan ja erilaisten sammalten määrä on vahvassa kasvussa.
Parannettavaakin toki löytyy. Sekametsien määrä ei ole kasvanut toivotusti ja kuusettuminen on paikoin todella voimakasta. Myös suolajien kehitys on taantunut.
Seuraavassa tutkimusvaiheessa tehdään erilaisia skenaarioita Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden kehityksestä aina vuoteen 2100 saakka.
– Metsissä voidaan tehdä toimenpiteitä, joilla on välittömiä vaikutuksia, mutta toisaalta osa toimenpiteistä tuottaa tuloksia vasta 80 vuoden päästä. Tämän vuoksi pitkä tarkastelujakso on välttämätön, Kostilainen toteaa.
Yksi osa työtä on sen selvittäminen, kuinka teknologiaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää monimuotoisuuden mittaamisessa. Hakkuukoneen kouraan voidaan asentaa sensori, joka tuottaa tietoa metsän tilanteesta reaaliajassa, auttaa tunnistamaan luontokohteita, seuraa suojavyöhykkeitä ja sitä, minne lahopuut tai säästöpuut jätetään.
– Hakkuiden jälkeen metsänomistajalla on välittömästi saatavillaan tieto siitä, miten hakkuut on toteutettu ei vain puuntuoton vaan myös monimuotoisuuden näkökulmasta.
Vahvemman metsän asialla
Kostilainen painottaa, että jo nyt saatujen tulosten avulla voidaan osoittaa, että metsissä 30 vuoden ajan tehty luonnontilan parantamiseen tähtäävä työ on ollut aidosti vaikuttavaa ja että metsänomistajien toimet ovat olleet oikeansuuntaisia.
– Toivoisin, että niin metsänomistajat kuin metsäalan toimijatkin saisivat heille kuuluvan kunnian monimuotoisuuden edistämiseksi tekemästään työstä.
Uusi tieto antaa työkaluja myös alan edunvalvontaan ja viestintään sekä vuoropuheluun niin kotimaassa kuin EU-tasollakin.
– Alan sisältä lähtevä läpinäkyvä tutkimustyö on tärkeää siksikin, että haluamme säilyttää metsävarojen hallinnan ja päätökset omissa käsissämme. Mikäli emme aktiivisesti tee tätä työtä, uhkana on, että metsiemme käyttöä aletaan ohjailla ulkopuolelta.
Yhteiskuntasuhdepäällikkö haluaa kuitenkin muistuttaa, että monimuotoisuustyöllä on politiikkaa ja teollisuuttakin tärkeämpi missio: omilla teoillaan jokainen yritys ja metsänomistaja voi tehdä paljon hyvää tulevaisuuden, itsensä ja luonnon eteen.
– Monimuotoinen metsä kasvaa paremmin, tuottaa enemmän puuta ja on paremmin varustautunut metsätuhoja vastaan. Se on lopulta vakuutus metsänomistajalle.
Juttu on julkaistu alunperin Westas-konsernin sidosryhmälehdessä 1/2023.
