0sm89juzc4wj6vbr135qt7p7ntp3r4

 

 

ASIA: VN/19961/2023

SUOMEN YHDENNETYN ENERGIA- JA ILMASTOSUUNNITELMAN (NECP) PÄIVITYS

 

1) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen (NECP luku 2.1.1 ja 3.1.1)

Avoin vastaus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja nielujen kasvattamista koskien.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan seuraavaa: ”Metsäalan kilpailukykyisestä ja metsänomistajille kannustavasta toimintaympäristöstä pidetään huolta. Metsien käyttöä ei rajoiteta.” Tämä kokonaisvaltainen linjaus toimii myös tarkoituksenmukaisena pääohjenuorana, kun tarkastellaan ilmastopolitiikkaa ja nieluja.

Suomessa tulee panostaa siihen, että metsien kasvua ja sopeutumiskykyä saadaan vahvistettua. Metsien tulevaan kasvuun ja laatuun voidaan vaikuttaa ajallaan ja sopivalla voimakkuudella toteutetuilla harvennuksilla sekä metsien uudistamisella. Metsien kasvua voidaan merkittävästi lisätä käyttämällä metsänuudistamisessa jalostettua siemen- ja taimimateriaalia, sekä tekemällä metsänuudistamistoimet ripeästi ja taimikonhoito ajallaan. Jalostetun siemen- ja taimimateriaalin ohella voidaan puuston kasvua lisätä merkittävästi metsänlannoitusta käyttäen, mikä on myös metsäomistajalle kannattava investointi.

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät tuhoriskit on myös syytä ottaa huomioon metsien hoidossa ja valita eri kasvupaikoille kasvatettavaksi niille parhaiten soveltuvat puulajit. Metsien ilmasto- ja tuhonkestävyyttä voidaan vahvistaa puulajisuhteita monipuolistamalla, luonnon monimuotoisuutta vahvistamalla, edistämällä jatkuvaa kasvatusta soveltuvilla turvemaakohteilla sekä taimi- ja siemenviljelyaineistoa jalostamalla.

Vähähiilisessä tulevaisuudessa ei ole kyse ainoastaan päästöistä, vaan myös siitä, miten saamme tuotettua lisää hiilivarastoja. Puutuotteet ovat jo olemassa oleva tekninen nielu, jolla voidaan konkreettisesti edistää vihreää siirtymää ja vahvistaa hiilikädenjälkeä. Puupohjaisten tuotteiden alhaisen hiilijalanjäljen ansiosta puurakentamisen osuuden kasvattaminen tarjoaa ratkaisun rakentamisen hiilidioksidipäästöjen nopeaan leikkaamiseen.

Suomessa sahatavaran käytön lasku on jatkunut jo 20 vuoden ajan trendinomaisesti ja näin on käynyt myös sitten viime vähähiiliraportin julkaisun. Esimerkiksi sahatavaraa käytettiin kotimaassa 2019 2,5 miljoonaa kuutiometriä ja vuonna 2023 vastaava lukema oli enää 2,0 miljoonaa kuutiometriä. Suomessa on näin ollen jätetty hyödyntämättä puurakentamisen ilmastohyödyt.

2) Uusiutuvan energian edistäminen (NECP luku 2.1.2 ja 3.1.2)

Avoin vastaus uusiutuvan energian edistämistä koskien

Uusiutuva, biopohjainen energia on tärkeä osa Suomen energiapolitiikkaa. Bioenergialla on tärkeä rooli myös fossiilisen energian korvaajana ja huoltovarmuuden turvaajana. Bioenergialla on keskeisessä osassa sahateollisuuden liiketoimintamallia.

Sahausprosessin yhteydessä yhdestä tukista tulee 50 % puutuotteita, n. 30 % haketta, n. 10 % kuorta ja n. 10 % purua. Purua ja kuorta hyödynnetään energiantuotannossa. Käytännössä jokaisella teollisen mittakaavan sahalaitoksella on lämpölaitos tuotteiden kuivaamista varten sekä joillakin on yhdistetty kaukolämpöverkko energiateollisuuden yhtiön kanssa.

Puun jokaisen osan hyödyntäminen on tärkeä osa sahateollisuuden yritysten liiketoimintamallia. Toistaiseksi valitettavasti sahauksen sivuvirtojen (puru ja kuori) uusiin käyttökohteisiin liittyy merkittävää epävarmuutta ja muu kuin energiakysyntä on erittäin vähäistä.

Sahateollisuuden puutuotteet viedään yli 70 maahan, joten kyse on kansainvälisestä kilpailusta markkinaosuuksista. Mikäli sivutuotteiden energiatuotannollista kysyntää heikennettäisiin Suomessa, olisi tämä suoraan kilpailukyvystä pois ja tarjoaisi mahdollisuuksia muiden maiden sahateollisuusyrityksille.

Sahateollisuus ry korostaa, että biopohjaisen energian asemaa ei tule heikentää kansallisin päätöksin ja Suomen tulee toimia Euroopan unionissa niin, että ei tule uutta negatiivista EU-tason sääntelyä tässä asiassa.

Tino Aalto
Toimitusjohtaja

Sahateollisuus Ry

Share This