0sm89juzc4wj6vbr135qt7p7ntp3r4

SAHATEOLLISUUDEN MARKKINATILANNE ON HYVIN VAIKEA, JA VIENTIMARKKINOIDEN HORISONTTIIN ON KERÄÄNTYMÄSSÄ SYNKKIÄ PILVIÄ

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toukokuun suhdannebarometrissa sahateollisuuden suhdannenäkymä sekä myyntihintaodotus ovat jyrkässä alamäessä, ja tilauskanta verrattuna normaaliin on reilusti pakkasella, kirjoittaa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.

Sahateollisuuden yritykset ovat investoineet toimintaansa viime vuosien aikana poikkeuksellisen paljon. Puutuotteiden globaali kysyntä tulee kasvamaan pitkällä tähtäimellä. Investoinnit mahdollistavat sen, että sahalaitokset ovat kilpailukykyisiä teknisesti, kun vientimarkkinoilla tilanne paranee.

Valitettavasti sahateollisuudessa eletään tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikeita aikoja. Monien julkisten arvioiden mukaan tämä vuosi on huono ja ensi vuoden vientimarkkinoiden horisonttiin on kerääntymässä pikavauhdilla synkkiä pilviä.

Alkuvuodesta näytti siltä, että markkinatilanne paranisi ja koronlaskuja tehtäisiin vauhdilla. Toisin kävi.

Lisäksi markkinoiden toimivuutta haastaa moni epävarmuustekijä kuten logistiikkavirtoja sekoittava Punaisenmeren pitkittynyt kriisi.

Vaikeaan tilanteeseen kiinnitti hiljattain huomiota myös Luonnonvarakeskus. Sen mukaan vuoden 2024 kysyntänäkymät ovat vaimeat sahateollisuudessa. Rakentamisen elpymisen niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa odotetaan alkavan vasta viiveellä keskuspankkien ohjauskoron laskun jälkeen.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toukokuun suhdannebarometrissa sahateollisuuden suhdannenäkymä sekä myyntihintaodotus ovat jyrkässä alamäessä, ja tilauskanta verrattuna normaaliin on reilusti pakkasella.

Sahatavaran tuotantomäärä on ollut pudotuksessa kymmenistä investoinneista huolimatta. Vuonna 2021 sahatavaran tuotantomäärä oli 11,9 miljoonaa kuutiometriä, 2022 11,2 miljoonaa kuutiometriä ja 2023 10,4 miljoonaa kuutiometriä.

Tammi–huhtikuun välisenä aikana tuotantomäärä on laskenut jo seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Samaan aikaan kun tuotantomäärä on pudonnut, raaka-aineen eli tukin ja lopputuotteen hinnat ovat alkaneet elää omaa elämäänsä. Tukin hinta on noussut merkittävästi enemmän kuin lopputuotteen eli sahatavaran hinta, vaikka tukin käyttö on pudonnut ennätysvuodesta 2021 yli neljä miljoonaa kuutiometriä.

Tukin ja sahatavaran hintojen indeksivertailu, jossa vuotta 2010 ilmaistaan luvulla 100, osoittaa, että mäntytukin indeksiluku on 152 ja mäntysahatavaran indeksiluku 108. Kuusella vastaavat lukemat ovat tukilla 156 ja sahatavaralla 123.

Tukki- ja sahatavaran hintojen välinen suhde on kasvanut korkeammaksi kuin yli 15 vuoteen. Toisin sanoen sahateollisuuden yritysten kilpailukyvyn kannalta tilanne on erittäin vaikea.

Tukkipuun hinnan nousun takana on muu kuin sahateollisuuden markkinatilanne.

Kemiallisessa metsäteollisuudessa on kova tarve puulle.

Puumarkkinoilla viime vuosien merkittävin muutos on tuontipuun määrän romahdus Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vielä vuonna 2021 Venäjältä tuotiin puuta lähes 10 miljoonaa kuutiota, pääosin koivukuitua ja haketta selluteollisuuteen.

Puumarkkinaa on sekoittanut myös odotettua nopeampi turpeen alasajo ja sitä kautta noussut kysyntä puulle energiakäytössä. Tukkeja ohjautuu myös merkittäviä määriä sellukattilaan sen sijaan, että niistä jalostettaisiin pitkän kiertoajan puutuotteita.

Puumarkkinoiden tulevaisuuden kannalta yksi mielenkiintoinen seurattava asia on tänä vuonna käynnistyvä puumarkkinaselvitys, jota työtä tulee johtamaan maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksessä on tärkeää käydä läpi suomalaisten puumarkkinoiden toimivuus ja kilpailullisuus.

Riippumattoman selvitystahon lisäksi on hyvä, että työhön otetaan mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto, jolla on vahvaa osaamista tutkia, onko esimerkiksi puumarkkinoilla käytänteet terveet kilpailulainsäädännön kannalta.

Sahateollisuus käyttää puusta kolmanneksen mutta vastaa kahdesta kolmasosasta kantarahatuloista. Suomalainen metsätalous tarvitsee pyöriäkseen elinvoimaisen sahateollisuuden.

Tino Aalto
toimitusjohtaja
Sahateollisuus ry

Kirjoitus on alun perin julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.6.2024

Share This