Työtä ja toimeliaisuutta kestävästi ympäri Suomen
Sahateollisuus on yksi suurimpia vientialoja. Vuonna 2021 viennin arvo oli 2,8 miljardia euroa. Pääosa viestintuloista ohjautuu sahojen sijaintialueille ja niiden läheisyyteen esimerkiksi palkkoina, urakoitsijoiden palkkioina, veroina ja metsänomistajille maksettavina kantorahatuloina. Sahatavarasta vientiin menee noin 75 prosenttia. Sahateollisuuden yritykset kilpailevat tiukasti verrokkimaiden yritysten kanssa, ja siten toimintaympäristön kilpailukyvyn ylläpito on edellytys toimialan sekä luonnollisesti myös Suomen elinvoimaisuuden kehitykselle.
”Sahateollisuus toimii globaalilla markkinalla, minkä vuoksi kilpailukykyinen toimintaympäristö on edellytys menestykselle ja kestävälle kasvulle.”
– Tino Aalto, toimitusjohtaja Sahateollisuus
Metsäpolitiikka
Sahateollisuus käyttää raaka-aineenaan pääosin kotimaisista lähteistä peräisin olevaa puuta. Alan prosessit ovat raaka-ainetta tehokkaasti hyödyntäviä. Sahatavaran myönteinen ilmastovaikutus on suuri. Tuotteet toimivat pitkäikäisenä hiilivarastona ja mahdollistaa käyttökohteissaan päästövähennykset, kun sahatavaralla korvataan fossiilipohjaisia materiaaleja.
Sahat ostavat noin kolmanneksen Suomessa vuosittain käytetystä runkopuusta ja maksavat noin kaksi kolmasosaa metsänomistajien kantorahatuloista. Vain hyvin hoidetut metsät tuottavat hyvälaatuista, järeää tukkipuuta. Metsähoidossa ja hakkuilla tehtävät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja riippuvat monesta eri tekijästä, kuten sijainnista, puustosta ja metsänomistajan toiveista.
TUKKIPUU ON HYVÄN METSÄNHOIDON TULOS
Vain hyvin hoidetut metsät tuottavat hyvälaatuista, järeää tukkipuuta. Koska kahta samanlaista metsää ei ole, ovat metsänhoidossa ja hakkuilla tehtävät ratkaisut aina yksilöllisiä ja riippuvat monesta eri tekijästä. Hyvä metsänhoito ja laadukaan tukkipuun tuotanto edellyttävätkin monipuolisen keinovalikoiman säilyttämistä.
TUKIN VAKAA TARJONTA ON ELINEHTO
Sahateollisuuden Suomen talouteen tuottama arvonlisä on merkittävä ja se on suoraan riippuvainen sahauksessa käytettävän tukkipuun tarjonnasta. Alan toimijat ovat investoineet laitosten modernisointiin viime vuosina yli 250 miljoonaa euroa vastatakseen globaalin kilpailun kiristymiseen ja globaaliin sahatavaran kysynnän kasvuun. Merkittävät investoinnit jatkuvat lähitulevaisuudessa.
METSIEN SUOJELU
Metsämme kasvavat vuosittain noin 110 miljoonaa kuutiometriä ja vaikka metsää hakataan, jäävät vuotuiset hakkuumäärät selvästi kasvua pienemmiksi. Vuosittain käsiteltävän metsän osuus on alle 2 % metsien kokonaispinta-alasta ja avohakkuiden osuus alle 1 %. Suomessa on 2,9 miljoonaa hehtaaria suojeltua metsää, mikä tarkoittaa 12,6 %:a Suomen metsistä. Suojelu on tiukkaa, eikä suurella osalla suojelluista alueista saa tehdä minkäänlaisia metsätaloustoimia.
SAHATEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYN KANNALTA ON TÄRKEINTÄ, ETTÄ TUKKIPUUN SAATAVUUS TURVATAAN
- Pidetään metsäpolitiikka jatkossakin kansallisen päätöksenteon piirissä. Valtioneuvoston tulee tehdä töitä sen eteen, että toimivalta ei valu pala palalta Brysseliin. Valtioneuvoston tulee sitoutua edistämään EU- aloitteissa suomalaisen metsäsektorin toimintaedellytyksien ja kilpailukyvyn vahvistamista.
- Panostetaan monimuotoisuuden kehittämiseen ja laaditaan yhteistyössä toimijoiden kanssa toimialakohtaiset tiekartat luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Varataan rahoitusta toimialojen monimuotoisuustyön tukemiseen.
- Turvataan tukkipuun saatavuus kotimaan ja EU-tason päätöksenteossa, jolla varmistetaan puuraaka-aineen ilmastoystävällinen käyttökohde pitkäikäisenä hiilivarastona.
- Pidetään Metsähallituksen toimittaman tukkipuun määrä vähintään nykyisellä tasolla, jotta sahateollisuudelle säilyy toimintaedellytykset.
- Huolehditaan siitä, ettei erilaiset kompensaatiomallit uhkaa metsien kestävää käyttöä.
Miten sinä voit vaikuttaa?
Päätökset, jotka vähentävät sahauksessa käytettävän tukkipuun saatavuutta heikentävät sahateollisuuden toimintaedellytyksiä ja pienentävät sen yhteiskunnalle tuottamaa arvonlisää.
- Tue aloitteita, joilla pyritään turvaamaan järeän puun saatavuutta.
- Auta varmistamaan, että EU:n päätöksenteossa huomioidaan Suomen olosuhteet ja että vastuut jaetaan tasapuolisesti jäsenmaiden kesken.
Raskaan liikenteen tai merenkulun logistiikkakustannukset eivät saa vaarantaa kansainvälistä kilpailukykyä.
MITEN SINÄ VOIT VAIKUTTAA?
- Anna ääni ammattidieselin / ammattibiodieselin käyttöönotolle.
- Muistuta keskusteluissa Suomen sijainnin merkityksestä vientikaupan kilpailukyvylle.
Liikenne- ja logistiikkapolitiikka
Sahat sijaitsevat ympäri Suomea ja suurin osa niiden tuotteista – sahatavarasta, jatkojalosteista, hakkeesta ja bioenergiasta – kulkee kumipyörillä maanteitä pitkin kotimaisille asiakkaille ja vientisatamiin. Merkittävä osa sahatavarasta jatkaa matkaansa maailmalle meriteitse. Suomen sijainti onkin merkittävä haaste vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta.
Puunkorjuussa, kuljetuksissa sekä tavaran siirroissa tehdasalueella käytetään raskaita työkoneita ja ajoneuvoja, jotka käyttävät vuosittain yhteensä yli 100 miljoonaa litraa polttoöljyä ja dieseliä. Jokainen pienikin korotus polttoaineessa, aiheuttaa merkittävän lisärasitteen ja negatiivisen vaikutuksen sahayritysten kilpailukyvylle.
- Laaditaan kattava analyysi toimenpiteineen Suomen logistisesta kilpailukyvystä ja sitoudutaan toimintaympäristön kehittämiseen.
- Otetaan ammattidiesel käyttöön viipymättä.
- Huolehditaan siitä, ettei logistiikan kustannukset nouse ja muodosta estettä vientiteollisuuden tavarantoimituksille.
Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka
Sahat ovat investoineet satoja miljoonia tuottavuuden ja kilpailukykynsä parantamiseen modernisoimalla laitoksiaan. Investoinneilla pystytään vastaamaan myös puurakentamisen kasvuun. Investointeja tehdään useimmiten muutaman vuosikymmenen aikaperspektiivillä, ei yksittäisten vuosien. Epävarmuuden keskellä poliittisten päätösten tulisikin olla korostetun johdonmukaisia. Suomessa kilpailukyvyn parantamiseen ja teollisuuspolitiikan johtamiseen pitää jatkossa panostaa enemmän.
Suomessa kulutetusta energiasta yli 40 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Puun osuus on eri lähteistä suurin ja siten puuenergialla onkin merkittävä rooli Suomen energiaomavaraisuuden kannalta. Sahat tuottavat lämpöä osana tuotantoaan ja niillä olisi myös suuri potentiaali toimia hajautetun tuotannon ja huoltovarmuuden lisääjänä myös sähköntuotannon puolella.
VAKAUTTA JA KILPAILUKYKYÄ
- Sitoudutaan siihen, ettei teollisuuden kustannuksia kasvateta suhteessa Suomen verrokkimaihin.
- Johdetaan teollisuuspolitiikkaa aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja perustetaan ministeriryhmä, jossa on mukana TEM, LVM, YM, MMM ja VM.
- Turvataan sahojen sivutuotteiden käyttö ja puupohjainen energiantuotanto.
- Luodaan investointituki sahoille yhdistetyn lämmön ja sähköntuotantoon huoltovarmuuden parantamiseksi ja hajautetun tuotannon lisäämiseksi.
- Lisätään puurakentamista merkittävästi aiempaa enemmän.
Miten sinä voit vaikuttaa?
- Auta rakentamaan suomalaiselle teollisuudelle vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö.
- Puolusta puupohjaisen energian asemaa osana kotimaista energiantuotantoa ja -omavaraisuutta.
yhteystiedot
+358 20 779 0960
info@sahateollisuus.com
Säästöpankinranta 4 C 24, 00530 HELSINKI
Suomalaisen sahateollisuuden etujärjestö
Sahateollisuus ry edistää jäsenyhtiöidensä liiketoimintaa näiden etuja valvomalla. Yhdistyksen jäsenistö koostuu n. 30:stä eri puolilla maata toimivasta yrityksestä. Lähes kaikki jäsenemme ovat kasvollisia perheyrityksiä.
