SAHAT TYÖPAIKKANA
Sahat tarjoavat työtä tuhansille suomalaisille
TÄSSÄ OSIOSSA
- Suora ja välillinen työllistävyys
- Töissä sahalla
- Työturvallisuus
- Työhyvinvointi
- Koulutus ja rekrytointi
Suora ja välillinen työllistävyys
Sahateollisuus on merkittävä työllistäjä Suomessa. Sahateollisuus ry:n jäsensahat työllistävät noin puolet (3074 henkilötyövuotta) koko sahateollisuuden toimialasta. Koko puutuoteteollisuus, mukaan luettuna huonekaluteollisuus, työllistää noin 30 000 henkilötyövuotta.
Ketju metsästä asiakkaalle pitää sisällään varsinaisen sahausliiketoiminnan lisäksi työtehtäviä muun muassa puunkorjuun, metsäpalveluiden, logistiikan ja kunnossapidon osa-alueilta. Tämän lisäksi sahatavaran ja sahauksesta tulevien sivutuotteiden jatkojalostus työllistää kotimaassa merkittävän määrän henkilöitä sekä suoraan että välillisesti. Vaikutus on vielä tätäkin merkittävämpi, jos otetaan huomioon esimerkiksi investointien kautta työllistyvät henkilöt ja paikallisten palveluiden käyttö.
Yksi työpaikka sahalla synnyttää arvoketjussa keskimäärin noin kolme välillistä työpaikkaa. Näin ollen kotimainen sahateollisuus työllistää välillisesti noin 18 000 henkilötyövuotta. Sahojen välillisessä työllistävyydessä on eroja, mikä johtuu muun muassa ulkoistettujen työtehtävien määrästä ja sahan sijainnista. Monet sahat ovat ulkoistaneet esimerkiksi kunnossapidon tehtäviä tai puunhankintaa. Sahalla voi myös olla ulkopuolisia urakoitsijoita huolehtimassa sahan tontilla tapahtuvista kuljetuksista. Ulkopuolisten työntekijöiden määrä vaihtelee sahakohtaisesti paljon.
Keskimääräinen työsuhteen kesto
Naisten osuus henkilöstöstä
Itsenäisten sahojen henkilöstö
Töissä sahalla
Työllistäminen on tärkein osa sahojen sosiaalista vastuunkantoa. Sahat haluavat tarjota ennen kaikkea vakituisia työpaikkoja. Työsuhteiden pitkät kestot ja henkilöstön vähäinen vaihtuvuus kertovat sahoista työnantajina.
Pitkät työsuhteet
Työntekijät saattavat työskennellä koko työikänsä samalla työnantajalla. Sahoilla on lukuisia yli 40-vuotisia työsuhteita. Keskimääräinen työsuhteen kesto itsenäisillä sahoilla on 14,5 vuotta. Usein työsuhteet ovat tätäkin huomattavasti pidempiä.
Keitä sahoilla työskentelee?
Sahoilla työskentelee pääosin miehiä, naisia toimii pääosin hallinnon tehtävissä. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä on noin 43 vuotta. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä sahoilla työskentelee verrattain vähän.
Millaisia töitä tarjolla?
Nykyaikaisen sahan tuotannossa hyödynnetään yhä modernimpaa teknologiaa. Tuotannon tehtävien lisäksi sahata tarjoavat monipuolisia työtehtäviä mm. hallinnon, logistiikan ja raaka-ainehankinnan parissa.
Panostukset työntekijöihin ratkaisevassa asemassa
- Sahat ovat hyvin eri vaiheissa työturvallisuuskulttuurin luomisessa.
- Sahateollisuus ry:n jäsensahojen tapaturmataajuuden mediaani oli 35. Koko TOL 16 -toimialalla vastaava lukema oli 50.
- Tapaturmien lukumäärän vuosittainen mediaaniluku itsenäisillä sahoilla on 7.
- Sahojen työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien mediaaniluku oli 39,5 päivää.
Tällä hetkellä sahat ovat hyvin eri vaiheissa työturvallisuuskulttuurin luomisessa. Osalla sahoista on määrätietoisesti alettu kehittää työturvallisuutta, mikä on tuottanut myös tuloksia. Monilla sahoilla tieto ei välttämättä välity työntekijöiden ja esimiesten välillä toivotulla tavalla, eikä luontevasti toimivaa havainnointikulttuuria ole kaikille vielä muodostunut. Työturvallisuuden lakisääteiset toimenpiteet toteutuvat, mutta enemmänkin olisi tehtävissä.
Tapaturmataajuus on käytetyin työturvallisuuden mittari, mutta koska itsenäiset sahat ovat kooltaan enimmäkseen pieniä, näyttäytyy yksikin yhteen poissaolopäivään johtanut tapaturma isona lukuna, kun tarkastellaan tapaturmataajuutta.
Tapaturmat ovat enimmäkseen olleet lieviä, kuten liukastumisia, nyrjähdyksiä ja sormivammoja. Isojen koneiden ja laitteiden kanssa työskenneltäessä työturvallisuustoimenpiteiden merkitys tapaturmien ehkäisyssä korostuu.
- Sairauspoissaolot kuormittavat työyhteisöä, ja lisäksi taloudelliset menetykset kertaantuvat.
- Sahojen sairauspoissaoloprosentin keskiarvo on 3,9 %. Poissaoloja kertyi vuoden aikana keskimäärin 7 päivää / työntekijä.
Työhyvinvoinnin parantamiseksi tehdyt toimenpiteet vaihtelevat sahalta toiselle. Sahat kannustavat terveellisiin elintapoihin ja liikuntaan muun muassa tarjoamalla paikallisia liikuntapalveluita työntekijöiden käyttöön. Työntekijöille on esimerkiksi varattu omia liikuntavuoroja, tarjottu ilmainen uintimahdollisuus ja kustannettu kuntosalikäynnit tai liikuntatapahtumien osallistumismaksut.
Muita työhyvinvoinnin panostuksia:
– Kannustimet sairauspoissaolojen vähentämiseksi
– Bonukset savuttomille työntekijöille / tuki tupakoinnin lopettamiseksi
– Työpisteiden ergonomia ja työskentelyolosuhteet
– Laaja sairauskuluvakuutus
– Ilmainen kehonhuolto, liikunta- ja kulttuurisetelit
– Työnkierto ja työaikajärjestelyt
- Sahateollisuus kantaa monia muita toimialoja enemmän vastuuta uusien työtekijöiden kouluttamisesta alalle. Valmiita sahatyöntekijöitä on hankala löytää, sillä sahateollisuuden tehtäviin valmistavaa koulutusta on vuosien varrella ajettu alas.
- Sahat hyödyntävät paljon oppisopimuskoulutuksia, mutta resurssien puute voi monilla sahoilla tulla koulutuksen järjestämisen esteeksi
- Sahoilla kannustetaan työnkiertoon ja erilaisten työtehtävien haltuun ottamiseen
- Työntekijöiden keski-ikä sahoilla on nuorentunut. Paikkakunnasta ja työtehtävästä riippuen rekrytoinnissa saattaa olla haasteita. Yrityksen maineen merkitystä työpaikan houkuttelevuudelle pidetään tärkeänä.
Mikä avuksi?
Vuonna 2019 Työtehoseura TTS:n laatima Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kilpailukyvyn varmistaminen koulutuksen kehittämisen avulla -raportti toteaa seuraavaa:
Yrityksiltä edellytetään jatkossa vahvempaa osallistumista alan vetovoimatyöhön yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Nuoret eivät välttämättä tunne puutuotteiden ja puurakentamisen kasvua, alan kansainvälisyyttä ja kehityspotentiaalia.
- Alan houkuttelevuutta ja vetovoimaa pitää parantaa informoimalla aktiivisesti houkuttelevista koulutusputkista, monimuoto-opetuksesta ja sitä kautta työpaikoista.
- Teollisuuden on oltava aktiivinen koulutuksen järjestäjien suuntaan opiskelijoiden mentoroinnissa ja tarjottava harjoittelupaikkoja, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tutkinto tavoiteajassa.
- Työvoimatarvetta ja osaamisen kehittymistä on arvioitava jatkuvasti teollisuuden ja kouluttajien yhteistyössä. Myös oppilaitoksille lahjoitettujen varojen käyttöä ja tuloksellisuutta pitää voida seurata.
yhteystiedot
+358 20 779 0960
info@sahateollisuus.com
Säästöpankinranta 4 C 24, 00530 HELSINKI
Suomalaisen sahateollisuuden etujärjestö
Sahateollisuus ry edistää jäsenyhtiöidensä liiketoimintaa näiden etuja valvomalla. Yhdistyksen jäsenistö koostuu n. 30:stä eri puolilla maata toimivasta yrityksestä. Lähes kaikki jäsenemme ovat kasvollisia perheyrityksiä.
