Sahatoimiala
Sahateollisuuden ja metsäteollisuuden toimintaympäristö ja merkitys kansantaloudessa.
Sahateollisuus on biotalouden selkäranka
Vuosikymmenten kuluessa suomalainen sahateollisuus on vakiinnuttanut asemansa yhtenä vientiteollisuuden tärkeimpänä toimijana ja kriittisenä osana suomalaisen metsäklusterin arvoketjua. Suomalainen sahateollisuus tunnetaan maailmalla luotettavana korkealaatuisen sahatavaran tuottajina ja markkinoijina. Markkinatrendit suosivat sahatavaraa, joka on uusiutuva, kierrätettävä, hiiltä sitova ja kestävä materiaali lukuisiin käyttökohteisiin esim. rakentamisessa, rakennuspuusepänteollisuudessa, huonekalu- ja pakkausteollisuudessa sekä piharakentamisessa.
Sahateollisuuden merkitys
Suomessa toimii lähes 80 teollista sahalaitosta ja satoja pienempiä, paikallisesti toimiva yrityksiä. Sahatavara on Suomen viidenneksi tärkein vientituote ja vuonna 2022 sitä tuotettiin Suomessa lähes 12 miljoonaa kuutiometriä. Tomialan liikevaihto oli n. 4 miljardia euroa. Suomi on maailman seitsemänneksi suurin havusahatavaran tuottaja, mutta viidenneksi suurin viejä. Sahatavaraa vietiin noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä ja viennin arvo oli n 2,8 miljardia euroa.
Sahatavaraa viedään yli 60 maahan. Suurin yksittäinen markkina on kotimaa (<3milj m3). Tärkeimmät vientimaat ovat Egypti, Japani, Kiina ja Iso-Britannia. Lähes kaikki tuotantopanokset ovat kotimaisia, mukaan lukien maailmanluokkaa oleva sahakoneteknologia.
Sahatavaran lisäksi sahat tuottavat korkealaatuista raaka-ainetta sellu- ja paperiteollisuudelle. Sahahakkeen pitkäkuituinen rakenne takaa sellulle erinomaiset lujuusominaisuudet, mikä on kilpailuvaltti pakkaustuotteissa verrattuna esim. etelä-amerikkalaisesta eukalyptuksesta valmistettuun kovapuuselluun. Lisäksi sahat tuottavat kuorta, joka käytetään pääasiallisesti biopolttoaineena sahojen prosessilämmön tuotantoon. Sahojen tuottama puru myydään osin massan ja kuitu- ja lastulevyn raaka-aineeksi ja pääosin polttoaineeksi uusiutuvaa energiaa tuottaville lämpö- ja voimalaitoksille.
Sahat ostavat noin kolmanneksen Suomessa vuosittain käytetystä runkopuusta ja maksavat noin kaksi kolmasosaa metsänomistajien kantorahatuloista. Suomalaisen metsätalouden kannattavuus nojaa menestyvään sahateollisuuteen.
Sahat työllistävät suoraan n 6000 työntekijää ja välillisesti n. 20 000. Sahat ovat sijaintipaikkakuntiensa talousvetureita.
Markku Kuisma toteaa kirjassaan ”Saha” seuraavasti:
”Suomi oli 1800-luvun alkupuolella ”Euroopan kerjäläinen”, yksi maanosan köyhimmistä maista, ja vielä 1900-luvun alkaessakin selvästi maanosan köyhimpään puolikkaaseen kuuluva kansakunta. Puunjalostusteollisuuden johdolla edennyt teollistumis- ja uudenaikaistumisprosessi tuotti kuitenkin näkyviä tuloksia, ja lopultakin lyhyessä ajassa: Suomi kohosi vuosisadan jälkipuolella maanosansa ja samalla maailman vauraimpien valtioiden ryhmään. Sahateollisuus oli tässä suuressa murroksessa edelläkävijä ja pitkään vaikuttava voimatekijä.”
Piensahat
Pienimmät sahat ovat yrittäjien omistamia yhden tai kahden henkilön operoimia kiinteitä tai siirrettäviä tukkisirkkeleitä’ tai – vannesahoja. Tuotannot vaihtelevat tyypillisesti sadoista tuhansiin kuutiometreihin vuodessa. Useat piensahat ovat keskittyneet sahaamaan paikallisten metsänomistajien tukkeja näiden omaan käyttöön ja osa markkinoimaan tuotteitaan paikallisesti ja pienessä määrin erikoissahatavarana vientiin.
Itsenäinen Sahateollisuus
Itsenäinen sahateollisuus koostuu perheyrityksistä, joissa sahateollisuus muodostaa liiketoiminnan ytimen. Sahayritysten tuotanto vaihtelee n. 10 000 kuutiometristä yli 1,2 miljoonaan kuutiometriin. Sahojen tuotteisto ja markkinointi perustuu usein erikoistuotteiden toimittamiseen valikoiduille, suhteellisen pienille asiakkaille sekä kotimaahan että globaaleille vientimarkkinoille.
Sahateollisuus suurimmissa metsäkonserneissa
Suurimmat metsäteollisuuskonsernit harjoittavat sahateollisuutta osana integroitua toimintamallia, jossa sahaliiketoiminnan ohella sahoilla on keskeinen rooli konsernien puunhankinnassa kuitupuun oston tukena. Lisäksi omat sahat toimittavat haketta konsernin omalle kuiduttavalle teollisuudelle. Metsäkonsernien osuus Suomen tuotannosta on n 40%.
Suomalaisen sahateollisuuden etujärjestö
Sahateollisuus ry edistää jäsenyhtiöidensä liiketoimintaa näiden etuja valvomalla. Yhdistyksen jäsenistö koostuu n. 30:stä eri puolilla maata toimivasta yrityksestä. Lähes kaikki jäsenemme ovat kasvollisia perheyrityksiä.
